Vuoden 1994 ensimmäisessa suorassa kansanvaalissa RKP:n presidenttiehdokas Elisabeth Rehn yllätti nousemalla lopulta kakkoskierrokselle kisaamaan Martti Ahtisaaren kanssa. Ensimmäinen nainen oli tuolloin vahva vaaliteema.

Edes RKP:ssä ei nyt uskota uuteen Lillan-ilmiöön. Ei puolueessa tosin uskottu ensin Rehninkään menestymismahdollisuuksiin. Nyt naisesta presidenttinä puuttuu kuitenkin uutuudenviehätys.

Biaudet halusi presidenttiehdokkaaksi jo edelliskerralla vuonna 2006, mutta puolue päätyi Henrik Laxiin. Päätös oli Biaudet'lle suuri pettymys.

Biaudet on varsinkin etelän liberaalien naisten mieleen. Vanhan kaartin miehet vierastavat maailmanparannusta ja ihmisoikeusliturgiaa. RKP:n sisälläkin on jääräosasto, jota Biaudet'n feminiininen olemus ärsyttää.

Lämpimänoloinen Biaudet on parhaimmillaan jutellessaan pienessä piirissä. Kun Biaudet pitää puhetta, karisma alkaa rapista. Hän on kaksikielinen, mutta puhetavan perusteella suomenkieliset leimaavat hänet "bättre folkiksi". Tyyli ärsyttää ruotsinkielisiäkin. - Puhuu kuin lapselle, sanoo mies RKP:stä.

Virallisemmissa yhteyksissä polveilevasta puheesta puuttuu usein särmää ja vakuuttavuutta, ja joskus punainen lankakin katkeaa.

Nenät istuntosalin lasiovissa

Biaudet'n isosisän isä tuli Sveitsistä Suomeen 1700-luvulla. Äiti on Kajaanista.

Biaudet'lla lienee ehdokkaista paras kuva uran ja perhe-elämän yhdistämisen hankaluuksista. Hänellä on kolme adoptiolasta entisen aviomiehensä kanssa ja yksi biologinen lapsi myöhemmän miesystävän kanssa.

Yksinhuoltaja ei aina löytänyt lastenhoitajaa, vaikka isät osallistuvatkin. Joskus lapset odottivat äitiään eduskunnassa äänestysten aikana nenät istuntosalin lasioveen painettuina, niin että puhemies Riitta Uosukaiselta tuli huomautus. Lapsista nuorin karkasi kerran avustajalta istuntosaliin, jonne muut kuin kansanedustajat eivät saa jalallaan astua. Silloinen puhemies Paavo Lipponen tyytyi hörähtämään.

Lapsista nuorin on nyt yhdentoista, muut ovat parikymppisiä. Biaudet on muuttanut nuorimman lapsensa isän Thomas Forsströmin kanssa yhteen asumaan.

Untuvikko voitti Wahlroosin

Biaudet'n tähtihetkiä on ollut pääsy eduskuntaan vain 30-vuotiaana. Puolueen tulevaisuuden toivoihin luettu untuvikko päihitti yllättäen kansliapäällikkö Bror Wahlroosin.

Myöhemmin Biaudet sai Lipposen kakkoshallituksessa peruspalveluministerin salkun. Vaalimenestyksen perusteella paikka oli jaettu kahtia RKP:n ja vihreiden kesken. Biaudet tuli yllättäen raskaaksi ja jätti tehtävän Osmo Soininvaaralle (vihr.) jo vuoden kuluttua.

Ministerit olivat kuin yö ja päivä. Älykkö-Soininvaara rakenteli mallejaan ja antoi ministeritapaamisten jonotuslistan kasvaa. Sosiaalinen Biaudet palasi ministeriksi vielä vuodeksi ja hoiti tapaamiset.

Neljännen kansanedustajakautensa lopulla Biaudet lähti taistelemaan ihmiskauppaa vastaan Etyjin erityisedustajana. Hän muutti lapsineen Wieniin. Tunnustusta tuli viime kesänä, kun Biaudet kävi hakemassa Hillary Clintonin kädestä palkinnon taistelusta ihmiskauppaa vastaan.

Poru puuttuvasta loppututkinnosta

Uran kauneusvirhe liittyy nykyiseen virkaan. Biaudet valittiin vähemmistövaltuutetuksi erivapaudella, koska häneltä puuttui virkaan vaadittava loppututkinto. Oikeustieteen opinnot olivat jääneet politiikan jalkoihin. Päteviäkin hakijoita olisi ollut monia. Valinnasta tehtiin oikeuskanslerille useita kanteluja, mutta ne hylättiin. Kansliapäällikkö Ritva Viljasen mielestä Biaudet'n kokemus korvasi tutkinnot.

Biaudet'n kanssa työskennelleiden mukaan hän on spontaani ja jääräpäinen mutta myös hyvä kuuntelija.

Viime aikoina Biaudet on muun muassa moittinut, ettei ihmiskaupan uhreja tunnisteta Suomessa. Hänen mukaansa Suomesta on tullut entistä vihamielisempi maa ulkomaalaisille. "Jokaisen suomalaisen sisään on muuttanut pieni rajavartiomies" -kommentti suututti syksyllä rajavartijat. Biaudet joutui pyytämään anteeksi.

Biaudet'lla ei ole paljoa kokemusta ulkomaanpolitiikasta, eikä hän viisastele talousasioilla. Ihmisoikeusasioilla saa vaalien pehmoehdokkaan paikan.