- Syrjäytymisen ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät, sanoo EVA:lle raportin tehnyt Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

Analyysi esittää koulutusta ensisijaiseksi keinoksi ehkäistä syrjäytymistä. Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 prosenttia ei suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa.

Syrjäytyneiksi luokitellaan työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 noin 51 300, eli noin viisi prosenttia kaikista tämänikäisistä nuorista.

Konaisuudessaan syrjäytyneiden lukumäärä ei juurikaan ole noussut viime vuosina, mutta maahanmuuttajataustaisten lisääntynyt määrä kasvattaa syrjäytyneiden nuorten määrää. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt. Kantavaäestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas nuori.

- Yli neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Heille pääsy Suomen koulutus- ja työmarkkinoille on neljä, viisi kertaa vaikeampaa kuin kantasuomalaisilla nuorilla, Pekka Myrskylä sanoo.