Ulkomaat |

Evo Morales jäänee ilman jatkokautta Bolivian presidenttinä

Bolivian presidentti Evo Morales ei ole saamassa tukea pyrkimykselleen neljännestä peräkkäisestä virkakaudesta sunnuntain kansanäänestyksessä.

Bolivian presidentti Evo Morales median haastattelema Wienin lentokentällä 3. heinäkuuta 2013.
Kuva: Helmut Föhringer / EPA

Ovensuukyselyiden mukaan Bolivian presidentti Evo Morales on häviämässä kansanäänestyksen neljännestä peräkkäisestä virkakaudestaan.

Jos Bolivian presidenttinä vuodesta 2006 alkaen toiminut Morales olisi saanut kansalta hyväksynnän lain muutokselle, olisi hän voinut venyttää presidenttikautta aina vuoteen 2025 saakka.

ATB-televisiokanavan alustavien tulosten mukaan lain muutosta vastustaa 52,3 prosenttia äänestäjistä ja kannattaa 47,7 prosenttia.

Toinen televisiokanava ennustaa tiukempaa taistoa: 51 prosenttia ei-ääniä ja 49 prosenttia kyllä-ääniä.

Morales uskoi ennakkoon optimisesti, että 70 prosenttia kansasta hyväksyy lain muutoksen. Aikaisin maanantaiaamuna Suomen aikaa Bolivian varapresidentti kutsui senhetkistä tilannetta tasapeliksi ja pyysi äänestäjiä malttamaan vielä mielensä.

Kolmet edelliset presidentinvaalit voittaut Morales haki kansalta lupaa asettua ehdokkaaksi seuraavissa vuoden 2019 presidentinvaaleissa.

Alunperin perustuslaki salli istuvan presidentin asettua uudelleen ehdolle vain kerran, mutta Moralesin valtakaudella lakia on rukattu. Syntyperältään alkuperäiskansoja edustava Morales on jo nyt Boliviassa yhtäjakoisesti pisimpään hallinnut presidentti sen jälkeen kun maa irtaantui Espanjasta vuonna 1825.

Korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan Moralesin ensimmäinen uudelleenvalinta tapahtui 2014 vaaleissa, joissa 56-vuotiasta presidenttiä kannatti 61 prosenttia äänestäjistä.

Salasuhde ja korrputioepäily kaatamassa Moralesin haaveet

Moralesin kompastuskiveksi koitui suhde 28-vuotiaaseen Gabriela Zapataan. Pariskunnan yhteinen lapsi kuoli vauvana. Morales jätti virallisesti tyttöystävänsä kahden vuoden seurustelun jälkeen, mutta heidät on tavattu myöhemmin yhdessä. Zapata oli seurustelun alkaessa 18-vuotias.

Zapata työskentelee Boliviassa kiinalaisen rakennusyhtiön CAMC:n johdossa. Rakennusyhtiö teki Bolivian valtion kanssa satojen miljoonien eurojen arvoiset sopimukset, mikä herätti epäilyjä. Yhtiö voitti maan päärautatien laajentamisurakan tarjouskilpailun.

Morales on ponnekkaasti torjunut kaikki syytökset korruptiosta.

Levottomuuksia äänestyspaikoilla

Kansanäänestyksen alkua varjostivat erilaiset epäselvyydet, jotka synnyttivät levottomuuksia. Vaalimateriaalia puuttui monilta äänestyspaikoilta, mikä pakotti viranomaiset pidentämään äänestysaikaa.

Turhautuneet äänestäjät mellakoivat ja polttivat protestina äänestyslippuja Santa Cruzissa, jonne ei oltu toimitettu lainkaan äänestysrekistereitä.

Morales on saanut aikaan Boliviassa talouskasvua, mutta vastustajat syyttävät presidenttiä panostuksesta infrastruktuurihankkeisiin terveyden ja koulutuksen kustannuksella.

Huolimatta laajoista mineraali- ja maakaasuesiintymisistä runsaan 10 miljoonan asukkaan Bolivia kuuluu Etelä-Amerikan köyhimpiin valtioihin.

Vasemmistolaisen Moralesin läheinen liittolainen ja tukija oli Venezuelan presidentti Hugo Chavez.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä