Facebook-kutsu mielenosoitukseen korruptiota vastaan ei torstaina poikinut suurta osallistujajoukkoa eduskuntatalolle, mutta yritys oli kova. Ihmisiä houkutellaan ahkerasti sosiaalisten verkkoyhteisöjen kautta mukaan kansalaisaktivismiin.

- Se on selkeästi kanava, josta tavoittaa suuren väkijoukon ja hyvin laajaltikin eri puolilta Suomea ja joskus jopa muista maista. Kyllä se näkyy, että Facebookin avulla kootaan ihmisiä, kertoo komisario Heidi Toivio Helsingin poliisilaitokselta.

- Valtaosa olemassa olevista aktivistiryhmistä ovat nykyään myös Facebookissa. Lisäksi on erityistapauksia, jotka ovat mobilisoituneet ja syntyneet sitä kautta, kuvailee sosiologi tutkija Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta.

Mielenosoituksia joka toinen päivä

Helsingin keskustassa järjestetään mielenosoituksia noin joka toinen päivä, lähes 200 kertaa vuodessa.

- Mielenosoituksia on aika paljon nykyisin ja niitä järjestetään kohtalaisen herkästi. Oli kysymys sitten suurista asioista, kuten ydinvoimasta tai eduskuntavaalien uusimisesta, tai pienemmistä paikallisista asioista, niin mielenosoitukset ovat aika herkästi käytössä oleva keino, sanoo Luhtakallio.

Suomalaiset aktivistit ovat tiiviisti yhteydessä muihin Euroopassa toimiviin ryhmiin. Mallia otetaan maailmalta, muun muassa talonvaltauksissa.

- Esimerkiksi talonvaltaajat muodostavat hyvinkin tiiviin eurooppalaisen yhteisön ja matkustavat ja käyvät toistensa luona kylässä näissä vallatuissa taloissa. Sen myötä varmasti erilaiset kansalaistoiminnan muodot tulevat tuontitavarana Suomeen, Luhtakallio kertoo.

Nettiadressit usein ensimmäinen askel

Ihmisiä houkutellaan kansalaistoiminnan pariin myös internetadresseilla.

- Nettiadresseja on nykyään todella paljon. Ihmiset, jotka eivät muuten ehkä lähtisi mielenosoitukseen, saattavat silti käydä allekirjoittamassa nettiadressin. Voi olla, että sitä kautta tällainen kansalaistoiminta tulee tutummaksi sellaisillekin, jotka eivät muuten siihen olisi osallistuneet, Luhtakallio mainitsee.

Monet mieltävät mielenosoituksen terminä hieman negatiiviseksi.

- Mielenosoitus-termille on jäänyt ehkä vähän negatiivinen kaiku. Ikään kuin siihen liittyisi aggressiota. Monet haluavatkin ilmoittaessaan mielenosoituksesta poliisille painottaa, että kyseessä on nimenomaan mielenilmaisu, positiivishenkinen asia, jolla halutaan vaikuttaa asioihin, Toivio sanoo.

Vaikka tieto mielenosoituksista tavoittaa nykyään yhä usemmat ihmiset, häiriöitä on yhä harvemmin.

- Suomalaiset ovat fiksuja. Mielenosoittajat ovat ymmärtäneet, että asia saa paremman vastaanoton sekä omien että kuulijoiden parissa, jos sen esittää rauhanomaisesti, sanoo Toivio.