Kainuu |

Festivaali ja festi vaali

Suomi on kesäisin festivaalien luvattu maa, mutta millaisista aineksista menestyvä festivaali mahtaakaan koostua? Onko suuruuden ekonomia ainoa keino selviytyä?

Kuopiorock
Kuopiorock Kuva: YLE / Toni Pitkänen

Synty

Usein festivaali, oli se sitten rakennettu musiikin tai jonkin muun teeman ympärille, tarvitsee idean. Mistä ideat tulevat? Voiko sen tai ne tilata jostain verkkokaupasta tai postimyynnistä? Ei todellakaan. Idea ja tapahtuman kuningasajatus syntyy yhden tai useamman ihmisen pohdinnan tuloksena. Monesti taustalla on rakkaus jotain asiaa tai tyylisuuntaa kohtaan ja vahva usko siihen, että monet muutkin haluavat juuri sitä samaa. Kun ajatus, idea ja ahaa - elämys on syntynyt ei se vielä festivaalia tee - on aika siirtyä ideoista tekoihin. Tässä vaiheessa valitettavasti monet hienoiltakin tuntuneet festivaalit hyytyvät. Mistä löytyvät ne henkilöt, jotka käärivät hihansa ja pistävät asiat rullaamaan. Usein riittää yksi toimielias tyyppi, mutta ryhmätyössä on myös puolensa.

Julkisten juhlien, festivaalien tai millä nimellä niitä nyt halutaankaan kutsua, järjestämisessä on se hyvä puoli, että niitä ei yleensä laiteta pystyyn parissa päivässä. Tämä on usein siunaus sen vuoksi, että järjestäjien on pakko pohtia asioita varsin monelta kantilta, ja niinpä myös tapahtuman mahdollisen järjestämättä jättämisen mahdollisuus tulee usein esiin. Toisinaan se, että luovutaan koko ideasta, saattaa olla pelastus - ainakin niiden henkilöiden osalta, joille taloudellinen vastuu oli ajateltu sälyttää.

Toteutus

Joskus menneinä vuosikymmeninä monen festivaalijärjestäjällä käsitys laadukkaasta ja viihtyisästä festivaalista koostui lippusiimalla tai verkkoaidalla rajatusta soramontusta, jonka keskellä nökötti raakalaudasta kyhätty hökkeli tai kakkosnelosesta timprattu pressulla peitetty lava. Esiintyjät oli hankittu pohjalta "kyllä tämä välttää", ja mikä tärkeintä - kunhan saa halvalla. Tervetuloa viihtymään.

Nykyään tilanne onneksi on aivan toinen. Festivaalin, oli se iso tai pieni, järjestäjät ovat ymmärtäneet sen tärkeimmän eli maksavan yleisön vaatimukset. Jos ihminen pulittaa lipusta jotain, niin hän myös odottaa maksamalleen euromäärälle vastinetta. Jos hinta-laatu -suhde on kohdallaan, on suuri mahdollisuus, että festivaalivieras tulee toistekin ja kertoo positiivisesta kokemuksestaan 20:lle parhaalle kaverilleen. Luonnollisesti myös esiintyjistä on järjestäjän syytä pitää hyvää huolta. Suomalainen taiteilija, onpa hän sitten muusiikko tai jonkin muun taiteen lajin edustaja, on onneksi poikkeuksetta varsin mutkaton ja maanläheinen. Järjestäjien ei tarvitse vaivata päätään pohtiessaan, mistä löytyy juuri oikeanlaista viiniä kenellekin tai miten limusiinikyyti saadaan järjestettyä. Ystävällisyys ja normaali vieraanvaraisuus riittää - yleensä.

Menestys vai tuho?

Onnistuneen festivaalin järjestämiseen on olemassa varsin selvä kaava, jota voidaan soveltaa melkeinpä millaiseen tapahtumaan tahansa. Hyvä idea, kovaa työtä, innokkaat toteuttajat, tarkka talouden pito, rohkeus, sopivat kumppanit ja kosolti onnea. Hyvää onnea ei festivaalijärjestäjä voi koskaan toivoa liikaa, mutta sen varaan ei tapahtumaa voi rakentaa. Joskus onni hymyilee ja toisinaan taas kääntää selkänsä. Varsinkin festivaali, joka on rakennettu tapahtuvaksi avoimen taivaan alla, on kovin haavoittuvainen. Jos huono tuuri sattuu, taivaalta tulee vettä kaatamalla, syöksyvirtaus iskee juuri juhlapaikalle ja viihtyisä festivaalialue on hetkessä mutavelliä. Hei kamoon - viihdytään evripadi. Onneksi tilanne ei aina ole näin kammottava. Jos festivaali muuten on osoittautunut ihmisille mieluisaksi ja järjestelyt ja palvelut toimivat,eivät sadekuurot haittaa. Ihmiset ymmärtävät, että vesisade ei ole järjestäjien vika. Mutta jos yleisö havaitsee, että juhlat on järjestetty ainoastaan rahastustarkoituksessa. Festivaalin järjestäjä huomaa järjestäneensä kahdet juhlat - ensimmäiset ja viimeiset. Kerran kunnolla huijatuksi tullut ihminen ei anna anteeksi - edes hevillä. Festivaalin voi lapsellisen helposti saada lyhytikäiseksi myös suuruudenhulluudella. Hankitaan liian kallis ohjelma kassavirtaan ja järjestäjien omaan pääomaan nähden. Totuus kun on, että festivaalia ei voi järjestää jos alkupääomaa ei ole.

Festi vaali

Jos on käynyt niin onnekkaasti, että tapahtuma on löytänyt yleisönsä, onnistunut taloudellisesti ja ollut myös ohjelmistonsa osalta kiinnostava ja laadukas, on järjestävän tahon syytä pitää saunailta ja pohtia seuraavaa merkittävää kysymystä - miten tästä eteenpäin? Miten vaalia juhlien tulevaisuutta? Mitä voitaisiin parantaa ja mitä se vaatii? Maksaneiden asiakkaiden, joita myös yleisöksi kutsutaan, kuuleminen on tärkeää. Heillehän festivaali järjestetään. Juhla, jonka ainoita paikallaolijoita olisivat "Access All Areas" -passeja kaulassaan kantavat järjestäjien edustajat, olisi aika surkuhupaisa. Se, että festivaalin järjestäjät myös itse viihtyvät järjestämässään tapahtumassa ei suinkaan ole paha asia - päin vastoin. Kunhan muistavat sen, että he ovat silloin töissä ja töissä ollessa käyttäydytään kuten töissä käyttäydytään. Pelti kiinni festivaalialueella hoiperteleva ja sekavia söpertelevä promoottori tuskin luo uskoa tapahtuman jatkuvuuteen.

Kaikesta huolimatta ja juuri siksi tarvitsemme toisiamme: me yleisön edustajat teitä, jotka jaksatte ja uskallatte järjestää meille hauskaa ja te meitä, jotka maksamme viulut.

Harri Nousiainen, toimittaja

Tuoreimmat aiheesta: Kainuu

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä