Talous |

Finanssikonsernit tuloskauden onnistujia: osingonjako rikkoo ennätyksiä

Pankki- ja vakuutuspalveluja myyvät yhtiöt ovat kuluvan tuloskauden onnistujia. Ne takoivat viime vuonna niin kovia tuloksia, että kevään osingonjako yltää uusiin ennätyksiin. Esimerkiksi Sampo tilittää yksin valtiolle osinkoina yli 140 miljoonaa euroa.

Sampo Groupin konttori Helsingin Fabianinkadulla.
Sampo Groupin konttori Helsingin Fabianinkadulla. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva

Keskiviikkona viime vuoden tuloksestaan raportoinut Sampo on hyvä esimerkki pankkien ja vakuutusyhtiöiden nykyisestä tuloksentekokyvystä. Sampo teki uuden ennätyksen ja takoi tulosta ennen veroja 1,89 miljardia euroa, joten yhtiön hallitus ehdottaa vielä viime vuottakin avokätisempää osinkoa.

Osinkorysäyksestä hyötyy tänä keväänä myös Suomen valtio, joka sijoitusyhtiö Solidiumin kautta omistaa esimerkiksi Sammosta liki 12 prosenttia. Solidiumille onkin luvassa yksin Sammosta yli 140 miljoonan euron osingot.

Vertailun vuoksi: Sammon kolmanneksi suurin omistaja, Björn Wahlroos kuittaa Kauppalehden laskelmien mukaan runsaat 25 miljoonaa euroa osinkoja Sammosta.

Tuloskauden saldo positiivinen

Pörssiyhtiöiden kokonaissaldosta onkin tällä tuloskaudella tulossa positiivinen, ennakoi jo nyt Nordea. Enemmistö tähän mennessä raporttinsa julkaisseista yhtiöistä on yltänyt odotuksiin. Nordean arvion mukaan yli 80 prosenttia yhtiöistä on julkaissut vähintään odotetun osingon, kaksi kolmasosaa on jopa nostamassa osinkoaan.

Nordean oma tulos jäi hieman markkinoiden odotuksista, mutta osinko nousee silti edellisvuodesta. Tämä hyödyttää myös Sampoa, joka Nordean suurimpana omistajana kuittaa arviolta puolen miljardin euron osinkopotin. 

Finanssikonserneista myös osuustoiminnallisen OP-ryhmän tulos ylitti viime vuonna miljardin euron rajan ja oli OP:n kaikkien aikojen paras. Osinkoja ei osuustoiminnassa jaeta, mutta asiakasomistajat hyötynevät muilla tavoin ennätystuloksesta.

Osakkeet silti alamäessä

Finanssikonsernit ovat voineet tehdä tulosta vaativassakin toimintaympäristössä, koska kustannussäästöt ovat purreet ja liiketoimintoja on järjestelty uusiksi. Korkokatetta on kompensoitu muun muassa palkkiotuotoilla ja luottokannan laatukin on ollut hyvä, selittää pankkien menestystä Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kiintoisasti vastavirtaan uivat kuitenkin pörssit, ja markkinoilla eurooppalaiset pankkiosakkeet ovatkin viime aikoina pärjänneet heikosti.

Markkinoiden intoa finanssikonsernien osakkeisiin latistaa huippukovan tuloskunnon kirpoaminen aivan viime vuoden lopulla eli viimeisellä neljänneksellä, sekä alhainen korkotaso, joka painaa korkokatetta.

Yleisesti ottaen suurin selittäjä osakeluisuun on kuitenkin nykyinen epävarma markkinatunnelma, joka on levinnyt myös muun Euroopan pankkiosakkeista Pohjoismaihin. 

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä