Norjalaisista vain yksi kymmenestä pitää finanssikriisiä "hyvin tai melko huolestuttavana". Tanskalaisista samaan ryhmään lukeutuu 13 % vastaajista, ruotsalaisista 16 prosenttia.

Tulokset käyvät ilmi pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden teettämästä mielipidemittauksesta. Siinä haastateltiin 4000 pohjoismaiden asukasta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Islanti ei ole mukana tutkimuksessa - mikä on harmi, sillä finanssikriisin vaikutuksethan ovat olleet erityisen raskaat juuri siellä. Mielipidemittauksen teki norjalainen Norstat-tutkimuslaitos.

Tutkimuksen suomalaisista vastaajista vain 21 % sanoi, että finanssikriisi ei huolestuta yhtään. Norjalaiset olivat huolettomimpia: heistä 34:lle prosentille finanssikriisi oli yhdentekevä. Tanskalaisista 29:ää prosenttia finanssikriisi ei liikuttanut yhtään - ruotsalaisista vastaava luku oli 26 prosenttia.

90-luvun laman rankat muistot

Tutkimusasiamies Björn Sundell Ajatushautomo Magmasta arvioi, että suomalaisia askarruttaa nykyinen finanssikriisi 90-luvun alun laman vuoksi.

- Silloinen kriisi oli Suomell erittäin rankka kokemus, Sundell sanoo. - Mikään muu Länsi-Euroopan maa ei sukeltanut silloin yhtä syvälle kuin Suomi. Meillä bruttokansantuote supistui kolmen vuoden aikana yli 13 prosenttia. Varmaankin sen ajan muistot huolestuttavat nyt.

Suomenruotsalaisen "ajatuspajan" tutkimusasiamies Sundell pitää mielipidemittauksen tulosta yllättävänäkin. - Talouskriisi on nyt yhtä syvä Ruotsissa kuin Suomessa. Molemmat ovat viennistä hyvin riippuvaisia maita - ja lisäksi Ruotsin autoteollisuus on nyt todella pahoissa vaikeuksissa, hän sanoo.

Suomi ja Ruotsi haavoittuvia

Muista pohjoismaista Sundell sanoo Tanskan olevan hyvin pienyritysvaltainen maa, jolloin "suuria ongelmapesiä" ei juuri löydy. Rikas Norja taas on riippuvainen öljystä ja sen hinnan vaihteluista. Ruotsissa ja Suomessa puolestaan on suuria teollisuudenaloja, jotka ovat herkkiä suhdannevaihteluille. Hyvä esimerkki on puunjalostusteollisuus, joka Suomessa joutui pahaan kriisiin jo ennen kansainvälistä taantumaa.

Suomi on kriiseille herkempi kansantalous Ruotsiin verrattuna myös siksi, että elinkeinoelämämme on kapeammalla pohjalla. Aikoinaan se hyötyi Neuvostoliiton kaupasta, mutta kauppa loppui, kun Neuvostoliitto romahti. Suomi on ollut haavoittuvampi myös siksi, että olemme nojautuneet niin vahvasti puunjalostukseen ja Nokiaan.

Riippuvuus viennistä kasvanut selvästi

Sundell lisää haavoittuvuuden syyksi myös vientivetoisuuden.

- Kun Suomi nousi lamasta 90-luvulla, vientiin panostettiin voimakkaasti. Laman alussa 25 prosenttia BKT:stä oli vientiä, ja nyt 2000-luvulla se on 45 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että kun maailmalla on lama, silloin Suomen vienti on kovassa puristuksessa.

- Eli tällainen objektiivinen ongelma on olemassa, eli me olemme haavoittuvaisia, mutta lopulta emme ole enemmän haavoittuvaisia kuin ruotsalaiset. Ruotsi kyllä vähän hyötyy siitä, että kruunun arvo on laskenut, kruunu on tavallaan devalvoitu, tutkimusasiamies Sundell sanoo.

"Suomi kokenut kovia kautta aikojen"

Viime laman aikaan Suomessa oli kovempi pankkikriisi kuin Ruotsissa ja muutenkin pudotus kansantaloudessa oli meillä pahempi.

-Nyt Ruotsin pankkimaailma on heikommalla kuin Suomen, eli meillä pitäisi olla vähemmän aihetta huoleen kuin ruotsalaisilla. Mutta ehkä me vain olemme yleensäkin hieman huolestuneempia kuin ruotsalaiset, Sundell summaa. - Ruotsalaiset ovat kokeneet vähemmän kriisejä ja sotia, Suomen kansa on puolestaan kokenut kovia kautta aikojen.

Huolestuneimpia Itä-Suomen ja Oulun läänin asukkaat

Suomen sisällä kaikkein huolestuneimpia finanssikriisin vaikutuksista oltiin Itä-Suomen ja Oulun lääneissä. Itä-Suomessa 6 % vastaajista piti talouskriisiä hyvin huolestuttavana omalle tulevaisuudelleen, melko huolestuneita oli 21 %. Oulun läänissä vastaavat luvut olivat 7 % ja 16 %.

Etelä-Suomen läänissä huolestuneita oli vähemmän. Etelä-Suomen läänin asukkaista finanssikriisi ei vaivannut tippaakaan neljännestä vastaajista - näin huolettomia oli Oulun läänissä vain 13 % vastaajista.

Sundell ymmärtää hyvin etenkin itäsuomalaisten pelot finanssikriisin edessä.

- Itä-Suomessa on muutenkin korkea työttömyys ja siellä metsäteollisuus on kärsinyt. Oulu on ollut nouseva tähti pitkään, mutta nyt sielläkin on lama on iskenyt kovaa, Sundell arvioi.