Ei ole WSOY:ltä, mutta eipä ole huippukirjailijoita kahmineelta Salmelaltakaan.

Kyseinen teos olisi pitänyt diskata heti, kun väärästä kansalaisuudesta saatiin tieto. Väärin on tehnyt kustantamo, kun on laittanut ulkomaalaisen ehdolle - teko täyttänee petoksen tai sen yrityksen tunnusmerkit.

Salmelan tapaukseen viitaten: pitäisikö sääntöjä muuttaa siten, että kilpailuun osallistuva teos on alkuperäiskieleltään jompi kumpi kotimainen (pois lukien "riikinruotsi")? Paino- tai asuinpaikka eivät saisi vaikuttaa valintaan, sillä onhan meillä nytkin ulkomailla kirjoilla olevia kirjailijoita sekä ulkomailla painettuja kotimaisia kirjoja.

Tällä tavoin tulevaisuudessakin kuulisimme uusista suomalaisista kirjailijoista. Kyseessähän on nimenomaan kotimaisen kirjallisuuden edistäminen, eikä siihen pitäisi kirjailijan virallinen kansallisuus vaikuttaa. Alexandra Salmela on tästä nimenomaan positiivinen esimerkki.

Kirjasäätiö tekee ihan oikein, että teoksella on merkitystä eikä kansallisuustunnuksilla. Varsinkin kun kirjan sisältö on merkityksellisempi kuin se kuka sen kirjoitti. Pissikset hankkii kirjan sen perusteella kuka sen kirjoitti mutta täysjärkinen kirjan lukija lukee ensin synopsiksen ennenkuin päättää lukeeko sen kirjan kokonaan. Jos palkinnon perusteena on oltava suomen kansalainen niin se on köyhä peruste ja täysin merkityksetön palkintokriteeri. Salmela on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi joten kirjallisuuspalkinnon perusteet tukea suomessa tehtyä kirjaa täyttyvät. Eri asia olisi jos suomen kansalainen kirjoittaa venäjällä venäjäksi venäläisille niin olisi kummaa jos sille annettaisiin finlandia-palkinto kun ainoa peruste olisi sille, että on suomen kansalainen. Minä kannustan ehdottomasti palkintolautakuntaa muuttamaan tuon finlandia-palkinnon sääntöjä jossa oikea tarkoitus olisi tukea suomessa tuotettua kirjallisuutta joka on tehty varta vasten suomalaisille.

Täysin samaa mieltä Iineksen kanssa!!

Nyt on kyllä niin,että ettei suomalainen kirjallisuus eikä kirjalija ole kriisissä vaan Suomen Kirjasäätiö ja sen hallitus.On todettava,että Suomen kirjasäätiön ohjeiden mukaan Finlandia-palkinto voidaan myöntää tunnustuksena Suomen kansalaisen kirjoittamasta ansiokkaasta romaanista.

Muun kuin Suomen kansalaisuuden omaaville kirjailijoille on pilvin pimein erilaisia palkintoja ja tunnustuksia jaettavana vuoden mittaan.Ja tokihan toisessa maassa asuva kirjailija voi aina olla ehdolla myös varsinaisen ktimaansa kirjallisuuden mittelöissä.Ja juuri tästä syystä,että maailma on pullollaan kansainvälisiä ja ns. avoimia kirjallisuuden ja kirjailijoiden palkitsemisfoorumeita,me tarvitsemme oman kansallisen,suomalaista kirjallisuutta ja suomalaista kirjailijaa arvioivan sekä palkitsevan foorumin,jossa tekijät ovat Suoman kansalaisia.Se on ollut alunperin Finlandia palkinnon peruspilari ja sen tulee olla jatkossakin sen peruspilari.

Valitsemalla Finlandia palkinnon saaja ehdokkaaksi - ei Suomen kansalaisen - on Suomen kirjasäätiö ja sen hallitus osoittanut sairastuneensa skolioosiin (Skolioosi tarkoittaa selän ja selkärangan kieroutumaa),jossa kieroutuma on aivan muualla kuin selän- ja selkärangan alueella.

Huomasin, että WSOY:ltä ei yhtään kirjaa ole ehdolla.

Sattumaako? Vai tulosta yhtiön uusista linjauksista kustannustoiminnan suhteen ja siitä, että moni kotimainen kirjailija on jättänyt talon?

Varsinaisia tunareita ovat Suomen Kirjasäätiö ja sen hallitus, jotka eivät tunne omia sääntöjään sekä Teos-kustantamo, joka ei tunne kilpailun sääntöjä.

Jälkimmäinen ei ole mikään yllätys, sillä kustannusyhtiö Teoksen takaa löytyy Kone-yhtiön perintärahoilla leikkivöä Niklas Herlin, jolla viime aikaisten esiintymisten perusteella tuntuu muutenkin olevan pahoja puutteita kirja-alan tietämyksessään.

Sääntöjä kannattaisi ehkä muuttaa siihen suuntaan kuin Iines ehdotti. Tässä näkyy osaltaan aikojen muutos: sääntöjä laadittaessa ei ole varmasti voitu kuvitellakaan, että joku ulkomaan kansalainen voisi/osaisi kirjoittaa kirjan suomen kielellä. Nyt voi ja osaa, kisaan mukaan vaan.

Suomen kirjasäätiö ja sen hallitushan toimivat kuin Neuvosto-aikainen poliittinen järjestelmä.Saa tehdä kunnon emämunauksia kunhan sen jälkeen äkkiä laatii uudet säännöt niin ettei mitään emämunauskia tapahtunutkaan.Itse itseään valvovat instanssit ovat aikansa eläneitä järjestelmiä ja tämä olisi syytä myös Suomen kirjasäätiössä tajuta.

Lopuksi voisi todeta,että kun elämme aikakautta jossa joka hemmetin asian täytyy olla kansainvälinen,eurooppalainen,monikulttuurinen,avoimen suvaitseva...oikein yököttää.Että mikään ei enää saisi olla omaa,suomalaista,kansallista...No itse ainakin boikotoin kaikkia vuoden 2010 Finlandia palkinto ehdokas teoksia tapahtuneen johdosta ja ajattelin ottaa tekorastat,ostaa pongorummun ja mennä puistoon lootus-asennossa soittelemaan.Eli ajattelin olla monikansallisesti avoimen suvaitsevainen monikulttuurinen maskuliinisfeminiininen kultturelli.