Finlandia-ehdokkaat julki – kansalaisuusjupakka muutti palkinnon perusteita
Suomen Kirjasäätiö on julkistanut tämän vuoden Finlandia-palkinnosta kisaavat kirjat. Yhden kuudesta ehdokaskirjasta on kirjoittanut Alexandra Salmela, joka ei ole Suomen kansalainen. Kirjasäätiö oli olettanut, että kaikki ehdokkaat täyttävät palkinnon myöntämiselle asetetut kriteerit.
Finlandia-palkintoa tavoittelevat kirjat ovat Joel Haahtelan Katoamispiste, Markus Nummen Karkkipäivä, Riikka Pulkkisen Totta, Mikko Rimmisen Nenäpäivä, Alexandra Salmelan esikoisromaani 27 Eli kuolema tekee taiteilijan ja Erik Wahlströmin Flugtämjaren/Kärpäsenkesyttäjä.
Kohu syntyi, kun Helsingin Sanomat huomasi, että Alexandra Salmela ei ole Suomen kansalainen. Suomen kirjasäätiön ohjeiden mukaan Finlandia-palkinto voidaan myöntää tunnustuksena Suomen kansalaisen kirjoittamasta ansiokkaasta romaanista. Teoriassa Salmelakin olisi siis voinut olla ehdolla, mutta ei saada palkintoa.
Salmelan kustantaja Silja Hiidenheimo Teokselta sanoo, ettei kustantamossa edes tiedetty Salmelan kansalaisuutta.
– Emme me tulleet sitä ajatelleeksikaan. Toisaalta tämä voi olla ihan hyvä asia – ehkä kilpailun sääntöjä nyt muutetaan. Kirjailijan kotihan on kieli, jolla hän kirjoittaa. Ja Finlandia on nimenomaan kirjallisuuspalkinto, muistuttaa Hiidenheimo.
Kirjasäätiön hallitus linjasi torstaina iltapäivällä, että Salmelan teos on kisassa mukana tasavertaisesti muiden kanssa.
"Olettama on, että kilpailuun lähetetyt kirjat täyttävät sääntöjen kriteerit", toteaa säätiö tiedotteessaan. Säätiö ei tee rutiininomaisia tarkastuksia esimerkiksi kirjailijoiden kansalaisuudesta, mutta pitää virhettä omanaan, ei ehdokkaat valinneen raadin virheenä. Siksi säätiön hallitus päätti pitää Salmelan teoksen palkintoehdokkaana.
Säätiön hallitus ilmoittaa selvittävänsä mahdollisuuksia tarkentaa ehdokasasettelun käytäntöjä.
Elämän ongelmat esillä
Kuusi ehdokaskirjaa seuloneen valintalautakunnan mukaan tänä vuonna julkaistuissa kirjoissa nousi esille monia yhteiskunnan polttavia teemoja, kuten maahanmuutto, avio- ja työelämän ongelmat, syrjäytyminen ja lasten heitteillejättäminen. Myös historia kiehtoo edelleen suomalaiskirjailijoita.
Valintalautakunnan puheenjohtajan, filosofian kandidaatti Marianne Bargumin mukaan hieman kärjistäen voi sanoa, että suomalainen kirjallisuus ei ole kriisissä, mutta kirjailijat saattavat olla jonkinlaisessa kriisissä.
- Usean romaanin päähenkilönä on kirjailija, jolta kirjoittaminen ei oikein suju, tai sitten probleemana on kirjailijan suhde kritiikkiin ja yleisöön, Bargum totesi palkintoehdokkaita julkistaessaan.
Valintalautakunnan muina jäseninä olivat suomen kielen tutkija, tietokirjailija Lari Kotilainen ja viestintäkonsultti Kirsi Piha.
Finlandia-palkinnon saajan valitsee tänä vuonna Yleisradion kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi. Joulukuun 2. päivänä jaettava palkinto on 30 000 euroa verottomana.
Finlandia-palkinto on jaettu vuodesta 1984 alkaen. Viime vuonna palkinnon sai kirjailija Antti Hyry kirjastaan Uuni.
Valintalautakunnan perustelut Finlandia-ehdokkaille:
Joel Haahtela, Katoamispiste
"Katoamispiste on tarina, josta välittyy arvostus ja ihailu toista suomalaista kirjailijaa kohtaan; kirjassa etsitään Raija Siekkistä monella tasolla. Haahtelan kerronta on taitavaa ja koukuttavaa, tiivistä ja visuaalista."
Joel Haahtela Aamun kirjan vieraana Aamu-TV:ssä, katso haastattelu
Markus Nummi, Karkkipäivä
"Nummi kertoo tarinan kahdesta näkökulmasta, lapsen ja aikuisen. Tarina vie lukijan mennessään aina liikuttavaan loppuun asti. Ja pistää ajattelemaan asioita kirjankin yli."
Markus Nummi Aamun kirjan vieraana Aamu-TV:ssä, katso haastattelu
Riikka Pulkkinen, Totta
"Kirjailija luotaa syyllisyyden ja anteeksiannon ikuisia kysymyksiä. Pulkkisen taidokas kerronta kiehtoo, ja hänen romaanihenkilönsä viipyvät lukijan mielessä pitkään."
Riikka Pulkkinen Aamun kirjan vieraana Aamu-TV:ssä, katso haastattelu
Mikko Rimminen, Nenäpäivä
"Kirjailijan huikea kieli ja tyyli hakee kekseliäisyydessään vertaistaan suomalaisessa kirjallisuudessa. Lopussa hänen maailman murjomat romaanihenkilönsä herättävät lukijassa itkun ja naurun sekaista aitoa myötätuntoa."
Mikko Rimminen vieraili YleX:n studiossa kertomassa romaanistaan, kuuntele haastattelu
Alexandra Salmela, 27 eli kuolema tekee taiteilijan
"Salmelan esikoisromaani on poikkeuksellista näkökulmien ja tyylien ilotulitusta. Kirjailija kuvaa omaan napaansa tuijottavien pienten ihmisen pyrkimyksiä yhtä aikaa pilkaten ja lämmöllä."
Erik Wahlström, Flugtämjaren/Kärpäsenkesyttäjä
"Wahlström vaatettaa kirjassaan uudestaan kansallisrunoilija Runebergin ja hänen lähipiirinsä. Kirja ei ole historiankirjoitusta, vaan kirjailijan tulkinta Runebergista. Kirja on monien äänien runsaudensarvi, syvällisen ja kepeän hieno yhdistelmä."
Erik Wahlström Aamun kirjan vieraana Aamu-TV:ssä, katso haastattelu
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
Starbucks tulossa Akateemiseen kirjakauppaan?
Yle Radio 1:n Kultakuume-kulttuuriohjelman saamien tietojen mukaan maailman isoin kahvilaketju avaa kahvilan paraatipaikalle Helsingin keskustassa.
Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa on muisteltu elokuvaksi
Itä-Lapissa on taas tallennettu arvokasta sotahistoriallista tietoa. "Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa" on elokuva, missä nelisenkymmentä ihmistä avautuu varsin vaikuttavastikin kertomaan jatkosodan aikaisista kokemuksistaan - niin rintamalta kuin kotipuolestakin. Nyt valmistunut dvd-elokuva on Itä-Lapin kuntayhtymän tuotantoa ja se on jatkoa aiemmin talvisodasta tehdylle tallenteelle.

Kommentoi aihetta
(17 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
LukijaX
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi ole WSOY:ltä, mutta eipä ole huippukirjailijoita kahmineelta Salmelaltakaan.
Makke
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyseinen teos olisi pitänyt diskata heti, kun väärästä kansalaisuudesta saatiin tieto. Väärin on tehnyt kustantamo, kun on laittanut ulkomaalaisen ehdolle - teko täyttänee petoksen tai sen yrityksen tunnusmerkit.
Iines
Ilmoita asiattomasta kommentistaSalmelan tapaukseen viitaten: pitäisikö sääntöjä muuttaa siten, että kilpailuun osallistuva teos on alkuperäiskieleltään jompi kumpi kotimainen (pois lukien "riikinruotsi")? Paino- tai asuinpaikka eivät saisi vaikuttaa valintaan, sillä onhan meillä nytkin ulkomailla kirjoilla olevia kirjailijoita sekä ulkomailla painettuja kotimaisia kirjoja.
Tällä tavoin tulevaisuudessakin kuulisimme uusista suomalaisista kirjailijoista. Kyseessähän on nimenomaan kotimaisen kirjallisuuden edistäminen, eikä siihen pitäisi kirjailijan virallinen kansallisuus vaikuttaa. Alexandra Salmela on tästä nimenomaan positiivinen esimerkki.
Oppia ikä kaikki
Ilmoita asiattomasta kommentistaKirjasäätiö tekee ihan oikein, että teoksella on merkitystä eikä kansallisuustunnuksilla. Varsinkin kun kirjan sisältö on merkityksellisempi kuin se kuka sen kirjoitti. Pissikset hankkii kirjan sen perusteella kuka sen kirjoitti mutta täysjärkinen kirjan lukija lukee ensin synopsiksen ennenkuin päättää lukeeko sen kirjan kokonaan. Jos palkinnon perusteena on oltava suomen kansalainen niin se on köyhä peruste ja täysin merkityksetön palkintokriteeri. Salmela on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi joten kirjallisuuspalkinnon perusteet tukea suomessa tehtyä kirjaa täyttyvät. Eri asia olisi jos suomen kansalainen kirjoittaa venäjällä venäjäksi venäläisille niin olisi kummaa jos sille annettaisiin finlandia-palkinto kun ainoa peruste olisi sille, että on suomen kansalainen. Minä kannustan ehdottomasti palkintolautakuntaa muuttamaan tuon finlandia-palkinnon sääntöjä jossa oikea tarkoitus olisi tukea suomessa tuotettua kirjallisuutta joka on tehty varta vasten suomalaisille.
xxx
Ilmoita asiattomasta kommentistaTäysin samaa mieltä Iineksen kanssa!!
Poika-Mies Riionsaari,Helsinki
Ilmoita asiattomasta kommentistaNyt on kyllä niin,että ettei suomalainen kirjallisuus eikä kirjalija ole kriisissä vaan Suomen Kirjasäätiö ja sen hallitus.On todettava,että Suomen kirjasäätiön ohjeiden mukaan Finlandia-palkinto voidaan myöntää tunnustuksena Suomen kansalaisen kirjoittamasta ansiokkaasta romaanista.
Muun kuin Suomen kansalaisuuden omaaville kirjailijoille on pilvin pimein erilaisia palkintoja ja tunnustuksia jaettavana vuoden mittaan.Ja tokihan toisessa maassa asuva kirjailija voi aina olla ehdolla myös varsinaisen ktimaansa kirjallisuuden mittelöissä.Ja juuri tästä syystä,että maailma on pullollaan kansainvälisiä ja ns. avoimia kirjallisuuden ja kirjailijoiden palkitsemisfoorumeita,me tarvitsemme oman kansallisen,suomalaista kirjallisuutta ja suomalaista kirjailijaa arvioivan sekä palkitsevan foorumin,jossa tekijät ovat Suoman kansalaisia.Se on ollut alunperin Finlandia palkinnon peruspilari ja sen tulee olla jatkossakin sen peruspilari.
Valitsemalla Finlandia palkinnon saaja ehdokkaaksi - ei Suomen kansalaisen - on Suomen kirjasäätiö ja sen hallitus osoittanut sairastuneensa skolioosiin (Skolioosi tarkoittaa selän ja selkärangan kieroutumaa),jossa kieroutuma on aivan muualla kuin selän- ja selkärangan alueella.
sanomaa
Ilmoita asiattomasta kommentistaHuomasin, että WSOY:ltä ei yhtään kirjaa ole ehdolla.
Sattumaako? Vai tulosta yhtiön uusista linjauksista kustannustoiminnan suhteen ja siitä, että moni kotimainen kirjailija on jättänyt talon?
Ammattitaito kunniaan
Ilmoita asiattomasta kommentistaVarsinaisia tunareita ovat Suomen Kirjasäätiö ja sen hallitus, jotka eivät tunne omia sääntöjään sekä Teos-kustantamo, joka ei tunne kilpailun sääntöjä.
Jälkimmäinen ei ole mikään yllätys, sillä kustannusyhtiö Teoksen takaa löytyy Kone-yhtiön perintärahoilla leikkivöä Niklas Herlin, jolla viime aikaisten esiintymisten perusteella tuntuu muutenkin olevan pahoja puutteita kirja-alan tietämyksessään.
Lukija
Ilmoita asiattomasta kommentistaSääntöjä kannattaisi ehkä muuttaa siihen suuntaan kuin Iines ehdotti. Tässä näkyy osaltaan aikojen muutos: sääntöjä laadittaessa ei ole varmasti voitu kuvitellakaan, että joku ulkomaan kansalainen voisi/osaisi kirjoittaa kirjan suomen kielellä. Nyt voi ja osaa, kisaan mukaan vaan.
Kimmo Kirjalilija
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomen kirjasäätiö ja sen hallitushan toimivat kuin Neuvosto-aikainen poliittinen järjestelmä.Saa tehdä kunnon emämunauksia kunhan sen jälkeen äkkiä laatii uudet säännöt niin ettei mitään emämunauskia tapahtunutkaan.Itse itseään valvovat instanssit ovat aikansa eläneitä järjestelmiä ja tämä olisi syytä myös Suomen kirjasäätiössä tajuta.
Lopuksi voisi todeta,että kun elämme aikakautta jossa joka hemmetin asian täytyy olla kansainvälinen,eurooppalainen,monikulttuurinen,avoimen suvaitseva...oikein yököttää.Että mikään ei enää saisi olla omaa,suomalaista,kansallista...No itse ainakin boikotoin kaikkia vuoden 2010 Finlandia palkinto ehdokas teoksia tapahtuneen johdosta ja ajattelin ottaa tekorastat,ostaa pongorummun ja mennä puistoon lootus-asennossa soittelemaan.Eli ajattelin olla monikansallisesti avoimen suvaitsevainen monikulttuurinen maskuliinisfeminiininen kultturelli.