Finnair maksoi johtajilleen melkein kolmen miljoonan euron lisäbonukset vuosina 2009-2011, jotta nämä suostuisivat jäämään vaikeuksissa kamppailevaan firmaan töihin. Bonuksiin päädyttiin, kun entinen toimitusjohtaja Jukka Hienonen oli turhautuneena ilmoittanut eroavansa yhtiöstä.

Kun tieto vasta tänä vuonna tuli julki, työntekijät suuttuivat. Lisäpalkkioiden maksamisen aikana Finnair on vähentänyt väkeä ja leikannut palkkoja.

Tällaiset niin sanotut "stay bonukset" ovat yhtöissä poikkeuksellisen murrosvaiheen merkki, sanoo Turun yliopiston siviilioikeuden professori Jukka Mähönen.

- Joko niin, että yrityksellä on vaikeuksia tai sitten yritysjärjestelytilanteessa. Se on toinen tyypillinen stay bonuksen käyttötilanne, Mähönen toteaa.

Vain Finnair ja Outokumpu käyttäneet

Yle Uutiset selvitti vastaavien bonusten käyttöä pörssiyhtiöissä, joita valtio omistaa joko suoraan tai omistusyhtiö Solidiumin kautta. Näitä yhtiöitä on Finnair mukaan lukien 15.

Kolmessatoista yhtiössä stay bonuksia ei ole käytetty lainkaan.

Poikkeuksen tekee Finnairin lisäksi terästyhtiö Outokumpu, joka on järjestelyistä myös tiedottanut. Bonukset liittyvät jättimäiseen Thyssen-kauppaan, jossa Outokumpu ostaa saksalaiselta ThyssenKruppilta ruostumatonta terästä valmistavan yksikön.

Suuri fuusio aiheuttaa poikkeuksellista epävarmuutta yhtiön johdossa, perustelee Outokummun hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson.

- Haluamme varmistua siitä, että Outokumpu pysyy toimintakykyisenä myös tänä epävarmana aikana, Johansson sanoi.

Siviilioikeuden professori Jukka Mähönen puolestaan sanoo, että olisi yllättänyt, jos vastaavia lisäbonuksia olisi käytössä useammassa yhtiössä. Se kertoisi jatkuvista myllerryksistä merkittävissä pörssiyhtiöissä.

Outokumpukin pelkäsi johtajien karkaavan

Outokummussa toimitusjohtaja Mika Seitovirta saa yritysjärjestelyn yhteydessä osakepotin, jonka arvo nykyisellä osakekurssilla olisi noin 140 000 euroa.

Hän tulee hyötymään osakkeista vain, jos jatkaa Outokummun leivissä vuoden 2015 huhtikuuhun asti.

Lisäksi muu johtoryhmä saa neljän kuukauden ylimääräisen palkan, jos jaksaa kantaa yhtiössä vastuuta ensi vuoden huhtikuuhun asti. Hallituksen puheenjohtajan mukaan johtajapaon riski olisi muuten liian suuri.

- Riski on aivan ilmeinen. Me emme voi millään taata, että kaikki johtoryhmän jäsenet voivat pitää samantyyppisiä tehtäviä, mitä heillä tähän asti on ollut, sanoo Ole Johansson.

Uudessa Outokummussa johtajapaikat menevät osittain uusiksi, kun nykyisen Outokummun ja ThyssenKruppin johtoryhmät yhdistyvät.

Professori: bonukset onnistuneita ja tehokkaita

Turun yliopiston siviilioikeuden professorin Jukka Mähösen mukaan työssä pysymisestä maksettavat bonukset voivat olla liiketaloudellisesti varsin järkeviä. Hän puolustaa myös Finnairin päätöstä olla kertomatta bonuksista heti.

- Voidaan sanoa - ja ainakin Finnairin hallitus on tehnyt sellaisen ratkaisun - että kyseessä ei ole ollut sellainen informaatio, joka on ollut omiaan vaikuttamaan Finnairin osakkeen arvoon. Näin ollen ei ole ollut perusteita tiedottaa, Mähönen sanoo.

Mähönen toteaa, etteivät palkkatiedot yrityksissä ole lähtökohtaisesti julkisia. Hyvää hallintotapaa ei ole hänen mukaansa Finnairin tapauksessa rikottu.

Sekä Finnairin että Outokummun stay bonus -järjestelmät professori Mähönen arvioi tehokkaiksi ja onnistuneiksi. Siitäkin huolimatta, että osa Finnairin johtajista on sittemmin jättänyt yrityksen.

- Tämän stay bonuksen tarkoitus on nimenomaan sitouttaa ja pysyttää avainhenkilöt sen ajan, kun tilanne on päällä, Mähönen sanoo.