Terveys |

Fogelholm: Kuntoilija ei hyödy lisäproteiinista

Kaupan hyllyillä kuluttajaa houkuttelevat terveellisiksi mainostetut proteiinilisätyt tuotteet. Professori Mikael Fogelholmin mukaan suomalaisten ruokavalio sisältää nykyään enemmän proteiinia kuin on tarpeen.

Ruoka-annos
Laskuesimerkki: 100 grammasta naudanpaistia saa runsaat 20 grammaa proteiinia. 65-kiloinen nainen tarvitsee asiantuntijan antaman laskukaavan mukaan noin 45 grammaa proteiinia päivässä. Kuva: Yle

Kuntoilijat ja laihduttajat ovat löytäneet avukseen proteiinipitoisen ruokavalion eli protauksen. Tällä hetkellä tuotteet, joihin on lisätty jopa kaksinkertainen määrä proteiineja, löytävät tiensä kuluttajan ruokakoriin.

- Proteiinipitoiset tuotteemme kiinnostavat kovasti ihmisiä.  Myyntikäyrien mukaan kuluttajat ovat löytäneet muun muassa proteiinipitoisen välipalasarjamme, vahvistaa tiedottaja Taina Lampela-Helin Valiolta.

Uusiin terveystrendeihin lähdetään mukaan usein kovin mustavalkoisin mielin. Asiantuntijan mielestä pelkän proteiinin lisääminen ruokavalioon ei ole hyväksi. 

- Proteiinin lisääminen saattaa muuttaa koko ruokavalion tasapainoa ratkaisevasti. Silloin pitäisi myös miettiä esimerkiksi sitä, miten lisäys vaikuttaa rasvoihin ja hiilihydraatteihin, eli mitä lisätään ja mitä vähennetään, kertoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Myös tieteellinen tutkimus on kiinnostunut aiheesta.

- Olemme mukana EU-rahoitteisessa yhdeksän miljoonan euron tutkimuksessa, jossa tutkitaan proteiinin lisäämisen ja hiilihydraattien vähentämisen vaikutusta kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vielä ristiriitaisia, joten tällaisia tutkimuksia tarvitaan, sanoo Fogelholm.

Länsimaissa saa tarpeeksi proteiinia

Normaalin ihmisen keskimääräinen proteiinin tarve on 0,7 grammaa painokiloa kohti. Nykyään suomalainen saa proteiinia tavallisesta ravinnostaan päivittäin noin gramman per painokilo. Ainoastaan huonosti ruokaileva vanhus saattaa tarvita lisäproteiinia Suomessa.

Ylimääräisten proteiinien tarve on niitä urheilijan uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.

- Mikael Fogelholm

- Suomalainen saa parhaillaan enemmän proteiinia ruokavaliostaan kuin on tarpeen, eli tavallisen ihmisen ei tarvitse lisätä saantia. Ylimääräisestä proteiinista tulee vain turhaa energiaa ja se on myös kallista.

Hyvinvointivaltiossa ihmisillä on mahdollisuus lisätä proteiinin käyttöä. Fogelholm näkee siinä kuitenkin toisenkin puolen.

- Asiassa on myös eettinen ja ekologinen puoli. Esimerkiksi proteiinin tuottaminen ei ole kovin ekologista, miettii Fogelholm.

Urheilija syö kaksin verroin

Urheilijat ja kuntoilijat ovat innokkaita proteiinin tankkaajia. 

- Urheilu ei ole koskaan sillä tasolla, että proteiinien tarve kasvaisi. Huipputasolla urheilevat kylläkin tarvitsevat kaksinkertaisen määrän proteiinia, mutta nyt täytyy muistaa, että he myöskin syövät kaksin verroin tavallista, terveellistä ruokaa. Ylimääräisten proteiinien tarve on niitä urheilijan uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa, sanoo Fogelholm.

- Voimalajien urheilijat saattavat tarvita proteiinia heti suorituksen jälkeen palauttamaan lihaksia, aivan kuten kestävyyslajien urheilijat hiilihydraatteja. Tavallinen kuntourheilija ei proteiinilisiä tarvitse. Riittää kunhan syö enemmän tavallista sekaruokaa, jatkaa Fogelholm.

Proteiineilla painonpudotuksen alkuun

Laihduttajat saattavat saada painopudotuksen aloituksessa apua proteiinin lisäyksestä ruokavalioon.

- Jos kyse on suuresta ylipainosta, voi painon pudotusta avittaa aluksi syömällä hyvin vähän energiaa, joka koostuu voittopuolisesti proteiineista.  Lisäksi ruokavaliota täydennetään vitamiineilla sekä kivennäisaineilla. Proteiinipitoinen ruoka pitää kauemmin nälän tunteen poissa ja paino laskee mukavasti. Tämä on kuitenkin suositeltavaa vain aluksi.

Proteiinipitoinen ruokavaliota ei voi kuitenkaan jatkaa loputtomiin.

- Mikäli haluaa pitää kilot poissa, on elintapoja muutettava pysyvästi. Laihduttaminen proteiinin avulla on vähän sama kuin saisi antibioottia tulehdukseen. Lääkettä käytetään vain kuurina. Samoin on proteiinissa, lopetuksen jälkeen saavutettu paino on pidettävä kurissa muulla tavoin, ohjaa Mikael Fogelholm.

Kommentoi aihetta

(29 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Naf

Ilmoita asiattomasta kommentista

Hei, jutussa kirjoitetaan "Myös tieteellinen tutkimus on kiinnostunut aiheesta.

- Olemme mukana EU-rahoitteisessa yhdeksän miljoonan euron tutkimuksessa, jossa tutkitaan proteiinin lisäämisen ja hiilihydraattien vähentämisen vaikutusta kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vielä ristiriitaisia, joten tällaisia tutkimuksia tarvitaan, sanoo Fogelholm"

Olisi kiva saada jotain tietoa tutkimuksesta, kun aiemmin ovat samat tyypit kommentoineet, että ei kiinnosta eikä oo rahaa. Voisko toimittaja pyytää Fogelholmilta vaikkapa linkin tähän tutkimukseen.


Mikko

Ilmoita asiattomasta kommentista

Sanokoon tutkijat mitä sanoo, jos käyn juoksemassa 3-4 kertaa viikossa ja 3-4 kertaa kuntosalilla, niin lisäravinteet ja proteiinipitoiset palautusjuomat todellakin auttaa palautumaan nopeammin. Lisäksi minulla ei todellakaan ole varaa ostaa mitään naudan paistia päivittäin tai syödä 2-kertaisia ruokamääriä.


pössö7

Ilmoita asiattomasta kommentista

"Voimalajien urheilijat saattavat tarvita proteiinia heti suorituksen jälkeen palauttamaan lihaksia, aivan kuten kestävyyslajien urheilijat hiilihydraatteja. Tavallinen kuntourheilija ei proteiinilisiä tarvitse."

Jos juokset kovalla sykkeellä yli puoli tuntia ja jumppaat salilla esim. tunnin kerrallaan niin yllä oleva sitaatti varmaan sopii sinulle. 'Tavallinen' jäi artikkelissa määrittelemättä mutta luultavasti liikut keskimääräistä kansalaista enemmän.

Fogelholm on näitä tutkijoita jotka laittavat ns. perseensä peliin kun laukovat näitä ikäviä tosiasioita. Maalaisjärki ei ole koskaan muodissa.


Mikki

Ilmoita asiattomasta kommentista

Sinänsä ihan asiaa mutta Fogelholm unohtaa (?!) erään asian: itse kuntoilijana, kuten moni muukaan vastaavaa harrastava emme käytä lisäproteiinia hankkiaksemme energiaa vaan vahvistaaksemme kehon ja lihaksiston kehittymistä. Sikäli merkityksellistä, että esim lihasten vahvistumiseen ei riitä ns. perusruokavalio. Komppaan ihan täysin nimimerkkiä Mikko mm. tuosta palautumisesta


Kuntoilija

Ilmoita asiattomasta kommentista

Elimistön pitäminen tasapainossa ei ole mikään viikkoprojekti vaan pitkäaikainen sijoitus tulevaisuuteen. Eli riittävän monipuolisesta ja säännöllisestä ravinnosta normaali kuntoilija saa tarvitsemansa rakennusaineet, niin siihen lihaksistoonsa, kuin palautumiseensakin. Riittää kun ajoitetaan ne ruokailut ja välipalat paremmin siihen kuntoilusuoritukseen. Miksi näinkin yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä tähtitiedettä?


Mikki

Ilmoita asiattomasta kommentista

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että väitteesi "Eli riittävän monipuolisesta ja säännöllisestä ravinnosta normaali kuntoilija saa tarvitsemansa rakennusaineet, niin siihen lihaksistoonsa, ...Miksi näinkin yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä tähtitiedettä?" ei pidä paikkaansa, ainakaan omalla ja monen muun kuntoilijan kohdalla. On ihan kiva, että "asiantuntijat" antavat lausuntoja, mutta aina hekään eivät ole oikeassa, varsinkaan kun puhutaan yksilöllisistä asioista. Tämä ei ole tähtitiedettä.


Rami R.

Ilmoita asiattomasta kommentista

"Urheilu ei ole koskaan sillä tasolla, että proteiinien tarve kasvaisi. Huipputasolla urheilevat kylläkin tarvitsevat kaksinkertaisen määrän proteiinia, mutta nyt täytyy muistaa, että he myöskin syövät kaksin verroin tavallista, terveellistä ruokaa. Ylimääräisten proteiinien tarve on niitä urheilijan uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa, sanoo Fogelholm."

Tällaisista kommenteista päätellen Fogerholmilla ei taida olla juurikaan käsitystä huippu-urheilusta tai urheilusta ylipäätään.

Tässä nyt ei ole kysymys niinkään proteiinin tarpeesta, mutta antaa hyvän kuvan, että sillä on vähän väliä kuinka ja missä muodossa ne kalorit otetaan sinne koneeseen:

"Phelps is requiring so much energy from a lot of food, but not feeling stuffed from eating so much. If an athlete is too full, that is a factor that could slow him down. That is why a great deal of his calories are provided by energy drinks."

http://www.michaelphelps.net/michael-phelps-diet


epätavallinen kuntoilija

Ilmoita asiattomasta kommentista

Niin, "tavallinen kuntoilija" ei ehkä hyödy lisäproteiinista, mutta entäpä kovaa voimatreeniä tekevä painonnostaja tai kehonrakentaja jonka pitää kasvattaa nimenomaan lihasmassaa mahdollisimman tehokkaasti?

Fogelholm vetää mutkat suoriksi antaessaan tuollaisia ylimalkaisia lausuntoja. Ei sellaista asiaa kuin "tavallinen kuntoilija" tai "tavallinen ihminen" ole edes olemassakaan. Vaikka kuntoilua ei harrastaisikaan, niin esim. muuttomiehen tai muun raskasta fyysistä työtä tekevän proteiinintarve on kyllä varmasti suurempi kuin keskiverto toimistotyöläisen.


Tietäväinen

Ilmoita asiattomasta kommentista

No mä tiedän kyllä tosi kovaa kestävyyslajeja (triathlon, maraton, hiihto) treenaavia, jotka pärjää ihan tavallisella ruualla, eivätkä käytä mitään protskulisiä. SM-tason kamppailu-urheiluvalmentaja sanoi kerran, että "Palautusjuomissa on niin paljon sokeria, että sama kuin limsaa jois." Onhan se jo moneen kertaan todistettu, että rasvaton maito on paras palautusjuoma. Kuten myös se, että sekä hiilari että proteiini on parasta saada ruuasta, ei lisäravinteista. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?


Mikki

Ilmoita asiattomasta kommentista

ei asiassa varmaankaan ole mitään vaikeasti ymmärrettävää; ihmisten kehot vain toimivat yksilöllisesti, eikä sama protu-määrä riitä kaikille


Rami R.

Ilmoita asiattomasta kommentista

Eihän se keho tiedä, että lukeeko purkin kyljessä "maito" vai "palautusjuoma" enemmän kysymys on siitä, kuinka nopeasti harjoituksen jälkeen ravintoaineet saadaan imeytettyä kehoon. Lisäravinteissa makroaineet ovat pilkottu sellaisiksi, että ne imeytyvät nopeammin. Lisäravinteissa, varsinkin lisäproteiinissa, on se etu että proteiinimäärää ruokavaliossa voidaan nostaa, nostamatta rasvoja tai hiilareita.


Juppejänis

Ilmoita asiattomasta kommentista

Tietäväinen tietää kovasti asioita, vaikkei tiedäkään....

Palautusjuomassa ei ole välttämättä sokeria pätkän vertaa - itse käytän punttisalitreenin jälkeen palautukseen pelkkää heraproteiinia, joka sopii minulle, koska en halua ylimääräisiä kaloreita. Pelkkä hera antaa ihan riittävän insuliinivasteen ilman sokeriakin, joten on hyvää palautumiseen.

Toisekseen nuo luettelemasi lajit eivät ole varsinaisia voimajeja, joissa proteiinipitoista palautusjuomaa tarvittaisiin. En minäkään juoksulenkin jälkeen palkkaria vedä, vaan voimaharjoittelun - siinä auttaa kyllä palautumiseen.

Siitä, että maito olisi ylivertainen palautusjuoma, on tullut joku myytti, jota ei tarvitse näköjään perustella - pistäpä linkki tutkimukseen, jossa näin on todettu? Et löydä.


wiz

Ilmoita asiattomasta kommentista

Onko tarkempaa tietoa siitä Tietäväisen tutkimuksesta, jossa maito oli ylivertainen. Muistan kyllä lukeneeni sellaisesta tutkimuksesta. Siinä oli vain se puute, että tutkimuksessa mukana olleet palautusjuomat eivät sisältäneet lainkaan proteiinia.


LitM

Ilmoita asiattomasta kommentista

En lähtisi laukomaan maidon hyvyydestä palautusjuomana, tai "palautusjuoma" sisältää sokeria... Jos rakennat oman palautus juoman (hera+maltodekstriini) niin siinä ei oo mitään samaa kuin limsassa... Olen ollut kamppailu-urheilija (kisannut), voimaillut koko elämäni ja kyllä, tietämättömiä ihmisiä ravinnon suhteen löytyy jokaisesta lajista enemmän kuin tietäviä.. Suomalaiset tuppaa olemaan vaan niin viisasta kansaa, kannattaisi ottaa selvää asioista ennen kuin lähtee edes nettiin huutelemaan, ei mitkää "yks sm tason koutsi sano sitä ja tätä" oikein riitä.. Se sm-tason valmentaja voi olla aivan yhtä pihalla voimaharjoittelusta tai ravinnosta kuin kuka tahansa "normi" kadun tallaaja...



Ilmo

Ilmoita asiattomasta kommentista

Pitäisi ruveta tosissaa miettimään mikä on urheilun oikeutus kuluttaa moninverroin luonnonvaroja tavalliseen terveelliseen ja kohtuulliseen elämään verrattuna. Urheilijat syövät ja matkustavat monen ihmisen luonnonvarat ja sairastelevat päälle vielä useamman terveydenhoitoresurssit. Ja yleensä vielä valtion piikkiin. Menestystyksen sattuessa rahat kyllä omitaan ja vaaditaan vielä palkkiotontit ja -virat kaiken kukkuraksi.


Janne

Ilmoita asiattomasta kommentista

Samoin pitäisi miettiä että mikä oikeutus ihmisillä on esim. asua maalla, kaukana työpaikoistaan, omakotitaloissa, tai ajaa polkupyörillä paikasta toiseen; Polkupyörää ajava nimittäin tarvitsee niin paljon lisäenergiaa ruoasta, että hänen hiilijalanjälkensä on autoilevaan verrattuna valtava - niin kuormittavaa ruoan tuottaminen on.

En ole tietenkään tosissani (vaikka tuo pyöräilypointti onkin fakta). Olisi vain hyvä ylipäänsä miettiä mikä on oikeutus kuluttaa moninverroin luonnonvaroja tavalliseen terveelliseen ja kohtuulliseen elämään verrattuna; sellaiseen jota vain häviävän pieni murto-osa ihmisistä elää.


Raindog

Ilmoita asiattomasta kommentista

Samoin pitäisi miettiä että mikä oikeutus ihmisillä on esim. asua maalla, kaukana työpaikoistaan, omakotitaloissa, tai ajaa polkupyörillä paikasta toiseen; Polkupyörää ajava nimittäin tarvitsee niin paljon lisäenergiaa ruoasta, että hänen hiilijalanjälkensä on autoilevaan verrattuna valtava - niin kuormittavaa ruoan tuottaminen on."

On totta, että pyöräilijä kuluttaa enemmän energiaa kuin autoilija. Mutta auto kuluttaa tuhansia kertoja enemmän energiaa (uusiutumatonta) kuin pyörä (uusiutuvaa), joten pyöräilijän syömisillä ei ole asiassa mitään painoarvoa. Hölmöjä on toki hauska juksata.


Vege

Ilmoita asiattomasta kommentista

Saako kasvissyöjäkin muka ruuasta ilman muuta tarvittavan määrän proteiinia sen enempää miettimättä? Tai ehkä Fogelholm laskee suomalaisiin vain lihansyöjät...


Raindog

Ilmoita asiattomasta kommentista

Itse saan helposti, koska syön maitotuotteita ja kananmunaa. Vegaanin pitää vähän paremmin tarkkailla syömistään, mutta sanoisin että hyvin harvoilla suomalaisilla vegaaneilla on mitään terveysongelmia proteiinin saannista.

Sitäpaitsi, monista kasviperäisistä tuotteista saa enemmän proteiinia kiloa kohden kuin lihasta. Syömällä palkokasveja ja pähkinöitä joka päivä voi tyydyttää proteiinintarpeensa.


korvapuusti

Ilmoita asiattomasta kommentista

Syön ainoastaan täysin kasviperäistä ruokaa ja laskin että saan proteiinia 0,8 g/kg. Lihasmassan säilymisen kanssa ei ole ollut ongelmia, lisäksi yläkropan lihakset ovat kasvaneet. Lauantaina juoksin maratonin, harrastan myös pyöräilyä. Täytyy myös muistaa, että lihan proteiinista puolet muuttuu kuumennuksessa käyttökelvottomaan muotoon, se myös happamoittaa elimistöä, mikä aiheuttaa paljon muita ongelmia, myös urheilusuorituksessa. Kannattaa tutustua mielenkiintoiseen, triathlonia harrastaneeseen tyyppiin nimeltä Berdan Brazier, joka siirtyi vegaaniruokavalioon tarkoituksena parantaa urheilusuorituksiaan - yleensähän vaihto tehdään joko terveydellisistä tai eettisistä syistä.


nuukajussi

Ilmoita asiattomasta kommentista

Esimerkiksi sonni, norsu, ja gorilla eivät syö lihaa, eikä niilläkään ole proteenilisän tarvetta tai puutetta voimasta ja lihasmassasta.

Se, että joku väittää ettei proteiinintarvetta voi yleistää ja että siinä olisi terveillä ihmisillä suuria yksilöllisiä eroja, kertoo lähinnä siitä että kyseinen kehonnakertaja haluaa nostaa itsensä erityisasemaan.


AmatööriX

Ilmoita asiattomasta kommentista

Fogelholm on Puskan koulukunnan edustaja. Minun silmissäni puskalaisten tieteellinen uskottavuus on hävinnyt samaa tahtia, kun Pohjois-Karjala -projektin totuus on tullut ilmi.

Fogelholm ei näytä antavan mitään arvoa sillä, miten esimerkiksi kehorakentajat massansa tekevät. Lisäksi Fogelholmin pitäisi itse kokeilla, miten saa voima- tai nopeusharjoittelussa vähintään tarvittavan noin 1.5 g/kg ja mielummin 2 g/kg proteiinia päivässä. Se ei ihan helpolla enää onnistukaan ilman lisäproteiinia.

Lisäksi Jyväskylän yliopistossa tehty lisensiaattitutkimus osoittaa kiistatta lisäproteiinin hyödyn harjoitelussa.


Piksuli

Ilmoita asiattomasta kommentista

Halloo,, professorin kirjoitukset ovat edelleen ilman tosiasioihin perustuvia tutkimuksia ja linkkejä,, tällä kertaa näin, muulloin on vain ne 'tuhannet tutkimukset'! Ehkä professorit ovat asia erikseen,, se vaan ei enää mene läpi kaikkiin tämän päivän ihmisiin! (mm. Antti Heikkilä kertoo asioista vakuuttavasti viitelinkein!)

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä