Fysioterapeutti: Kinesioteipillä talttuu vaikka hammaskipu
Urheilijoiden värikkäät teippaukset ovat herättäneet huomiota Lontoon olympiakisoissa. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, kertoo Aamu-tv:ssä vieraillut fysioterapeutti.
Fysioterapeutti Atte Kärnä tunnustaa heti kättelyssä olevansa kinesioteippiuskossa. Hän opiskeli teippaamista itse keksijän, japanilaisen Kenzo Kasen johdolla.
- Kyllä siinä ihan oikea parantava vaikutus on. Kinesioteippi on taikasana, jolla urheilija saadaan toimimaan kivutta, Kärnä hehkuttaa.
Kivun taltuttaminen teipillä ei ole uusi ilmiö. Kärnä kertoo, että urheilijat käyttivät kinesioteippiä ensi kertaa jo Soulin olympialaisissa vuonna 1988. Teippiä voi käyttää melkein mihin vain, Kärnä uskoo.
- Taivas on kattona. Paras mitä olen tehnyt on, kun poskihampaan kova kipu saatiin teipillä rauhoitettua.
Teippi huijaa hermopäätteitä
Atte Kärnä vertaa teipin vaikutusta särkylääkkeeseen.
Vaikutus on vähän niinkuin särkylääkkeellä.
- Ihon ja lihaksen välissä on sidekudos, jossa on vapaita hermonpäätteitä. Ne antavat aivoille signaalin kiputilasta. Teipillä nämä hermonpäätteet saadaan rauhoitettua. Vaikutus on vähän samanlainen kuin särkylääkkeellä.
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka vahvistaa, että teippi toimii useimmilla potilailla. Varsinainen tieteellinen näyttö puuttuu, mutta kokemusperäistä on.
Laukan mukaan teippaaminen vähentää kivun lisäksi turvotusta.
- Teipin eriasteisilla jännityksillä nostetaan ihoa, jolloin kudos saa enemmän liikkumatilaa, ja ärsytys vähenee, hän sanoo
Pippa Laukka painottaa, että teippaus on vain yksi lisäkeino muun kuntoutuksen ohessa.
- Yksinomaan kinesioteippaus harvoin auttaa potilaan hoidossa.
Hän myös sanoo, teippi toimii parhaiten ammattiurheilijoilla, joiden äärimmilleen treenattu kroppa reagoi ärsykkeisiin tavallista kuntoilijaa herkemmin.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Turun telakka: TUI-alukset rakennetaan ajallaan
Vakavien talousvaikeuksien kanssa kamppailevalta STX:n Turun-telakalta on kuultu vaihteeksi myönteisiä uutisia.
Kaupunkitutkija: Tukholman mellakat olivat yllätys
Tutkija Katja Vilkama ei halua syyttää Tukholman mellakoista pelkästään lähiöiden tilannetta. Hänen mukaansa olennaista on keskittyä hyvinvoinnin yksilöllisiin ja alueellisiin eroihin.
Pitäisikö Suomen seurata puolustusasioissa Viron esimerkkiä?
Nato-maa Viro aikoo vahvistaa armeijaansa mm. kasvattamalla nopean toiminnan joukkoja ja hankkimalla uutta aseistusta. Viro siis lisää puolustusmenojaan monen muun maan leikatessa niitä. Viron puolustusministerin mukaan Suomen Nato-jäsenyys parantaisi koko lähialueen turvallisuutta. Mitä mieltä olet? Pitäisikö Suomen ottaa esimerkkiä Virosta puolustusasioissa? Pidätkö Viron puolustukseen liittyviä ratkaisuja järkevinä? Miksi Suomi ja Viro ovat olleet eri linjoilla maanpuolustuksessa?
Viro sai ensimmäisen suomalaisen kaupunginvaltuutetun
Tarton yliopiston lehtori Juha-Matti Aronen nousi Tarton kaupunginvaltuuston varajäsenestä varsinaiseksi valtuutetuksi ja haluaa jatkaa työssä myös syksyn vaalien jälkeen. Hän sanoo, ettei osaa ajatella elämää ilman Tarttoa.
Tutkiville journalisteille jaettiin palkintoja
Vuoden 2012 Lumilapiot myönnettiin Eduskunta II -näytelmän tekijöille ja Talvivaaraa penkoneelle toimittajalle. Palkintoehdotuksia oli ennätyksellisen paljon.
Viro aikoo vahvistaa armeijaansa - "Suomen liittyminen Natoon olisi turvallisuutta lisäävä tekijä"
Viron puolustusvoimien vuotuinen pääsotaharjoitus Kevätmyrsky huipentuu tällä viikolla.
Suomessa kesäistä, Keski-Euroopassa koleaa
Viikonlopun alla Pohjois-Lapissa on paistateltu auringossa, kun taas Sveitsissä on kärvistelty lumisateessa.
Naivismin tähdet tuikkivat Iittalan kesässä
Galaxin suurin naivistisen taiteen näyttely esittelee Iittalassa 45 alan huipputekijää. 25-vuotisjuhlakatselmus palauttaa myös jykevän Hannu Riikosen Heinäsen pariskunnan muotokuvan lähtöpisteeseen. Aira ja Kalevi Heinänen käynnistivät Iittalan naivistit vuonna 1988. Neljännesvuosisadassa naivismi on voittanut satojentuhansien katsojien sydämet.
Uusi teurastamo käsittelee päivittäin 500 nautaa
Atrian suurinvestointi Kauhajoella kuuluu Euroopan kymmenen suurimman teurastamon joukkoon. Nykytekniikan ansiosta naudanliha pystytään jäljittämään eläinkohtaisesti.
Eteiseen jätettyä ilmakuvataulua ei tarvinnut maksaa
Ilmakuvia kauppaava yrittäjä haki oikeusteitse korvausta verannalle jättämästään kuvataulusta. Yrittäjä oli jättänyt kuvan oheen lapun, jossa luki "soita ja varmista".
