Inkoossa tutkitaan parhaillaan vedenalaista ympäristöä kaikuluotaamalla ja videokuvaamalla. Tarkoitus on tehdä arkeologista inventointia ja samalla selvittää onko veden alla uhanalaisia alueita. Tutkimus on osa ympäristövaikutusten arviointia, jossa selvitetään, miten hyvin Gasumin suunnittelema nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontiterminaali alueelle soveltuisi. Inkoon Joddbölen lisäksi toisena vaihtoehtona on Porvoon Tolkkinen.

Gasumin myyntipäällikkö Veli-Heikki Niiranen pitää paikkakuntia melko tasaväkisinä kilpakumppaneina.

- Tietysti Tolkkinen on siinä mielessä meille parempi, että Gasum omistaa 85 hehtaaria maata tällä alueella, Inkoossa maan omistaa valtio. Tolkkisissa on myös erittäin hyvä meriväylä tuolta ulkoa tänne alueelle. Toisaalta Inkoossa on taas positiivista se, että paikka on maaseudulla, että siinä ei ole juuri asutusta, kun taas Tolkkisissa asutus on lähimmillään noin kilometrin päässä.

Tolkkisissa ei myöskään tarvitse rakentaa kuin neljän kilometrin mittainen putkiyhteys, jolla kaasua syötetään maakaasuverkkoon, sillä vastarannalla sijaitsevassa Kilpilahdessa sijaitsee jo oma putkiverkko. Inkoossa putkea pitäisi rakentaa 20 kilometriä.

Terminaali rakentunee vaiheittain

Gasumin terminaalille on kolme eri kokovaihtoehtoa. Pienimmässä terminaalivaihtoehdossa puhutaan merenkulun ja teollisuuden polttoainehuollosta ja 40 000 kuution säiliökapasiteetista. Keskikokoisessa terminaalissa varastona toimii ns. kelluva LNG-varastoalus, johon tuodaan täydennyksiä isolla LNG-kuljetuslaivalla. Täysimittaisessa terminaalissa varastosäiliöiden koko on yhteensä 330 000 kuutiota ja niiden lisäksi tarvitaan kaasunkäsittely- ja höyrystysjärjestelmät.

Työt todennäköisesti aloitetaan pienimmästä terminaalista, jota voidaan tarvittaessa kasvattaa vaiheittain. Syynä on tarve saada nesteytettyä maakaasua mahdollisimman pian markkinoille, sillä uusi rikkidirektiivi astuu voimaan vuonna 2015.

Kyllä sekin on mahdollista, että toiseen rakentuisi esimerkiksi tämä pienen mittakaavan terminaali ja toiseen tulisikin täyden mittakaavan terminaali.

- myyntipäällikkö Veli-Heikki Niiranen

- Silloin pitäisi pystyä tarjoamaan varustamoille tätä LNG:tä täällä Suomen eri satamissa ja se tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi pystyä tällainen terminaali rakentamaan ja tämä pieni terminaalihan on kaikista nopein rakentaa, Niiranen sanoo.

Yhtiön tavoite on LNG-terminaalin valmistuminen täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä.

Terminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä määrä, joka vastaa 25-50 prosenttia kaasun nykykulutuksesta Suomessa.

LNG hankitaan maailmanmarkkinoilta ja se tuodaan Suomen terminaaliin erikoisvalmisteisilla laivoilla. Terminaalissa LNG höyrystetään kaasuksi ja syötetään maakaasuverkostoon. Lisäksi LNG:tä voidaan toimittaa terminaalista eteenpäin nestemäisessä muodossa proomuilla tai säiliöautoilla.

Inkoo innoissaan, Porvoo vielä epäröi

Rakennustöiden lisäksi pienikin terminaali työllistäisi vakituisesti kymmenkunta ihmistä ja isommat terminaalit kymmeniä. Inkoon kunnanjohtaja Jarl Boström toivottaakin Gasumin tervetulleeksi jo nyt.

- Täällä suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Meillä on hyvä alue ja hanke luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa koko seutua.

Porvoossa sen sijaan ollaan asian suhteen vielä hieman varovaisia. Kaupunki on ollut huolissaan hankkeen ympäristövaikutuksista ja virallinen kanta muodostetaankin vasta yva-selvitysten jälkeen, sanoo hallintojohtaja Outi Lehmijoki.

- Hanke on merkittävä ja siinä on hyviä puolia,  esimerkiksi työllisyysvaikutus on sellainen, joka tekee sen kaupungin kannalta kiinnostavaksi. Mutta sitten tämä ympäristöön kohdistuva vaikutus on sellainen, mikä mietityttää, esimerkiksi se laivaliikenne siellä. Toivomme, että sitä pohdittaisiin ja sen riskejä arvioitaisiin.

Kaupunki ehdotti myös antamassaan lausunnossa Kilpilahtea yhdeksi tutkittavaksi sijoituspaikkavaihtoehdoksi, koska sieltä on asemakaavassa valmiiksi jo osoitettu laajat alueet teollisuustoiminnoille. Lisäksi vältyttäisiin Tolkkisten meriväylän syventämiseltä. Gasumin mukaan Kilpilahden vaihtoehtoa on pohdittu jo aiemmin, jolloin on todettu, että sieltä on haastava löytää yhtä riittävän isoa yhtenäistä maa-aluetta terminaalia varten. Kilpilahtea ei kuitenkaan ole vielä täysin poissuljettu vaihtoehdoista, mutta yva:n tekemisessä keskitytään nyt Tolkkisiin, Niiranen kertoo.

Loppujen lopuksi päätös lopullisesti sijoituspaikasta perustuu myös muihin asioihin, kuin kuntien mielipiteisiin, vaikka myyntipäällikkö Niiranen toteaakin yhteiskunnan suhtautumisella olevan jonkin verran merkitystä.

- Jos joku on kovin vastaan tätä hanketta, niin silloin lähdetään herkästi valittamaan niistä kaava- ja lupapäätöksistä ja vaikka se ei välttämättä vielä kaada hankkeen toteuttamista, niin se viivästyttää sitä.

Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu seuraavana kesänä ja sijoituspaikka valittaneen ensi vuoden lopulla. Voi myös olla, että sekä Inkoo että Porvoo saavat molemmat osansa satojen miljoonien eurojen hankkeesta.

- Kyllä sekin on mahdollista, että toiseen rakentuisi esimerkiksi tämä pienen mittakaavan terminaali ja toiseen tulisikin tämä täyden mittakaavan terminaali, Niiranen kertoo.