Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan hallitus tekee maaliskuun budjettiriihessä ratkaisuja EU:n rikkidirektiivin haitallisten vaikutusten  lieventämiseksi Suomessa. Siihen mennessä on tarkoitus arvioida direktiivin vientiteollisuudelle aiheuttamat todelliset menetykset ja miettiä miten niihin pystytään vaikuttamaan.

Häkämiehen mukaan laivojen siirtymisessä vähärikkisiin polttoaineisiin puhutaan 400-600 miljoonan euron menetyksistä vuosittain. Kai Turunen (ps.) muistutti vientiteollisuuden arviosta, jonka mukaan menetykset olisivat jopa miljardi euroa vuodessa. Turunen nosti esiin myös paperiteollisuuden uhkaukset siirtää vientikustannusten nousun vuoksi tuotantoa pois Suomesta.

Mauri Pekkarinen (kesk.) piti kohtuuttomana, että Välimeren mailla direktiivin voimaantulolla on huomattavasti pidempi siirtymisaika kuin Suomella. Keskustan Anu Vehviläinen, joka oli liikenneministerinä kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n valmistellessa rikkirajoituksia, myönsi että valmisteluja tehtiin puutteelisten tietojen nojalla. Hän kuitenkin kysyi milloin hallitus luopui vaatimasta Suomelle viiden vuoden siirtymäaikaa.

Sekä Häkämies että pääministeri Jyrki Katainen (kok.) totesivat, että Suomi pyrki EU:n ministerineuvostossa saamaan aikaan lievennyksiä ja lykkäystä direktiiivin toimeenpanoon, mutta ei saanut muilta mailta tukea ja enemmistöpäätös jäi voimaan.

Häkämiehen mukaan ei kuitenkaan ole vielä aika vetää sellaisia johtopäätöksiä, että direktiivin voimaantulo veisi Suomesta työpaikkoja.

Hallituksen ministerit muistuttivat, että budjettiriihessä on jo sovittu muun muassa tuesta laivojen rikkipesureiden hankintaan ja sovittu muun muassa 300 miljoonan euron tukipaketista teollisuudelle. Häkämiehen mukaan edelleen tutkitaan myös muiden tukimuotojen laajentamista. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) totesi laivaliikenteen rikkidirektiivin luovan myös uusia mahdollisuuksia suomalaisen korkeatasoisen ympäristöteknologian kauppaamiselle.