Timo Heimosen 30 vuoden ajan kehittelemä idea uudentyyppisestä polttolaitoksesta lähti liikkeelle sota-ajan autoissa käytetyistä häkäpöntöistä, jonne mäen alla laitettiin lunta lisätehon saamiseksi. Heimosella on varastossaan aito häkäpönttö vuodelta 1942.

Häkäpönttöauto hyytyi mäen päälle, mutta nyt ajatusta on viety eteenpäin, ensimmäinen koelaitos rakennettiin HT Engineering-yhtiön kanssa Keski-Suomeen, Keuruun Haapamäelle.

Nyt Pohjois-Savoon on valmistunut toinen laitos. Sen sijainti halutaan kuitenkin pitää salaisena. Polttolaitoksen perusperiaatteena on saada vedestä energiaa, irrottamalla siitä vetyä. Polttoaineena käytetään haketta, jolla tuotettavalla energialla irrotetaan vedestä vetyatomeja, mikä lisää laitoksesta saatavaa tehoa. Vety saadaan irrotettua vedestä katalyytin avulla, jota Heimonen on kehittänyt.

Laitos tuottaa kaasua, josta on puhdistettu muun muassa pienhiukkaset. Kaasua voidaan polttaa lämmöksi tai laittaa se tuottamaan sähköä generaattorin avulla. Päätavoitteena on kuitenkin nesteyttää kaasu biodieseliksi.

Vedestä irtoava vety lisää tehoa

Ajatus vedyn irrottamisesta vedestä on jopa vallankumouksellinen, mutta tuloksetkin ovat olleet kovia. Polttoprosessia ovat mitanneet Tampereen teknillisen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat. He ovat mitanneet polttoprosessin hyötysuhteeksi sata prosenttia. Periaatteessa ollaan siis liki ikiliikkujan äärellä.

Menetelmän kehittänyt Heimonen selittää korkeaa tulosta sillä, että energiaa saadaan muualtakin kuin vain poltettavasta hakkeesta.

- Tähän asti on yleensä tarkasteltu näitä polttolaitoksia sillä tavalla, että se energia tulee vain puun poltosta. Tässä hakkeesta saadaan tietty energia, mutta tätä prosessia ei tehdä varsinaisesti hakkeella. Hakkeesta otetaan vain energia, jolla saadaan katalyyttien avulla madallettua kynnystä, jolla vesi saadaan hajotettua ja vetyä irti. Sitä kautta on päästy aivan uskomattomiin tuloksiin, toteaa Heimonen.

Jo ensimmäinen kaasupoltinkoe oli lupaava.

- Ensimmäisen kerran kun tämä prosessi lähti käyntiin, meillä oli kaasupoltin palamassa ja se tilanne oli aivan käsittämätön. Koko poltin alkoi täristä ja sen ääni muuttui suihkukoneen ääneen verrattavaksi ja teho nelinkertaistui aivan hetkessä, kuvailee Heimonen.

Kaupallistaminen alkuvaiheessa

Päästöjä laitos ei juurikaan tuota, koska poltettavasta kaasusta on poistettu pienhiukkaset. Prosessissa syntyvät jätteet kiertävät uudelleen prosessin käyttöön. Varsinaista jätettä eli tuhkaa yhden megawatin laitoksesta tulee kahvikupillisen verran kymmenessä päivässä. Kasvihuonekaasut siis poistuvat savukaasujen pesussa prosessin aikana, eikä niitä ole mukana polttimelle menevässä kaasussa.

Teholtaan nyt kehitelty laitos on vielä melko pieni. Enimmillään teho voi olla muutaman megawatin luokkaa, kokonsa puolesta se voi sopia energialähteeksi esimerkiksi teollisuuden prosesseihin. Uusi tekniikka voi tarjota mielenkiitoisia avauksia hajautettuun energiantuotantoon, sillä polttoon kelpaavaa haketta on tarjolla runsaasti, mutta sitä ei kannata kuljettaa kauaksi.

Tekniikan Heimonen sanoo olevan niin valmista, että tuotteen kaupallistaminen on alkamassa. Neuvotteluja eri tahojen kanssa käydään jo.