Mustikan kukinta on onnistunut Etelä- ja Keski-Suomessa tänä vuonna hyvin. Lakan kukintaa odotetaan jännityksellä, sillä takana on kaksi huonoa marjavuotta.

Metsäntutkimuslaitos on jälleen laskenut mustikan kukintojen määriä metsissä. Niiden perusteella kukinta näyttää onnistuneen Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin. Touko-kesäkuun vaihteen hallayöt ovat voineet paikoitellen vaurioittaa kukintoja.

Kukinta alkamassa pohjoisessa

Pohjoisessa mustikka aloittelee kukintaa. Etelästä tarkempia satoarvioita saadaan vasta, kun marjat ehtivät kunnolla raakilevaiheeseen. Etelä- ja Keski-Suomessa alkaa olla jo pieniä mustikanraakileita ja pölyttäjillä on viime hetket ehtiä töihin, kertoo vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitokselta. 

Viime vuonna mustikkasato oli erittäin hyvä. Jotta marjaämpärit saataisiin tänäkin vuonna täyteen, vaativat kasvustot sekä kosteutta että lämpöä.

—  Mieluiten niin, että yöllä sataisi ja päivälämpötila olisi korkeampi, kuvailee Kauko Salo mustikan ihanteellisia kasvuolosuhteita.

Säätiedotuksia seurataan

Metsämarjoistamme mustikkaakin herkempi on suomuurain. Kahtena edellisvuonna hillasato on ollut heikko kukinnan aikaan osuneen hallan ja pölytysongelmien takia. Pölyttäjät eivät lennä kylmällä ilmalla, eivätkä ne löydä kukkia, joiden terälehdet sade on piiskannut maahan.

Suomuuraimen poimijat seuraavatkin lähiviikkoina jännittyneinä sääennusteita. Pakkasasteita pelätään, kertoo yrittäjä Susanna Lindstedt Marjajaloste Meritalosta.

— On se tällaiselle pienyrittäjälle aikamoinen kauhu, jos lakkasato menisi taas.

Huonojen satovuosien takia lakkahillo onkin paikon jo loppunut kaupan hyllyiltä. Luonnontuotetta ei saa lisää ennen kuin uusi sato on kypsä, muistuttaa marjatuotteita valmistava yrittäjä Susanna Lindstedt.

—  Suomalainen kaupunkikuluttaja on ehkä jo niin urbanisoitunut, ettei hän ymmärrä, että voi tulla katovuosikin ja silloin marjoja ei ole. Joku on ollut meille hyvinkin kiukkuinen, muttei me voida marjoiksi muuttua.