Suomalaiset miehet ja naiset ovat hyvin tasa-arvoisia. Siitä huolimatta on yhä miesten ja naisten ammatteja, naiset törmäävät lasikattoon ja varsinkin koulutettujen naisten tyytymättömyys työssä kasvaa.

Hallitus tilasi syksyllä eduskunnalle annettavaa arvoselontekoa varten Jyväskylän yliopiston dosentilta Raija Julkuselta tutkimuksen tasa-arvopolitiikan toteutumisesta. Selvitys on karua luettavaa: monelta osin saavutukset ovat vaatimattomia jopa vuosikymmeniä kestäneistä panostuksista huolimatta.

Hallitus on esimerkiksi asettanut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteeksi, että naisten palkka olisi viiden vuoden kuluttua 85 prosenttia miesten palkoista. Julkusen mukaan tavoite jää haaveeksi, valtio kun vaatii palkkamalttia.

- Tavoite on kieltämättä hyvin haastava. Se johtuu muun muassa nykyisestä taloustilanteesta, jossa maltillisia palkkaratkaisuja tehtään yksi toisensa jälkeen. Toisaalta on tuoreita merkkejä siitä, miten naisvaltaiset alat ovat saaneet ylimääräisiä korotuksia, jotka heille kuuluvat. Esimerkiksi siivoojat ja taannoinen kunta-alan sopimus menevät juuri oikeaan suuntaan, sanoo tasa-arvoministeri Stefan Wallin.

Hänen mielestään on edistystä, että tämän vuoden talousarvio on ensimmäistä kertaa tutkittu eri sukupuolten näkökulmasta.

Valtio on hoitanut talouskriisiä elvyttämällä kiivaasti miesvaltaisia aloja heikon työllisyyden vuoksi. Rahoituskriisi on kuitenkin edessä kunnissa, joissa julkisia palveluja tuottavat matalapalkkaiset naiset. Se tietää huonoa muun muassa hoitoalojen työoloille.

Wallin uskoo, että hallituksen saavutukset tasa-arvopolitiikassa mitataan vasta jälkikäteen. Hänen mukaansa tasa-arvopolitiikassa ei voi saavuttaa nopeita tuloksia.

Kärsivällisyys ja optimismi ovatkin tasa-arvoministerille tarpeen. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu tavoite tasata perhevapaiden kustannuksia mies- ja naisalojen välillä ei etene.