Keskusta kaatoi esityksen, koska piti opetusministeri Virkkusen esittämää kokonaisuutta vääränlaisena. Suurin kipukynnys oli raha.

-Ensi vaalikauden kehyksessähän ei ole olemassa tuntijakouudistukseen rahoitusta. Se olisi merkinnyt, että meidän olisi pitänyt haalia ne rahat muualta opetusministeriön budjetista, eli muualta koulutuksesta, sanoi keskustalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen.

Keskustan mielestä peruskoulussa ei ole tarvetta draaman kaltaisille uusille oppiaineille, vaan kehittämisen tarpeita on ennemmin kouluviihtyvyydessä, oppilashuollossa, opettajien jaksamisessa ja koulurakennusten kunnossa.

Virkkunen pettyi

Opetusministeri Virkkunen oli uudistuksen kaatumiseen hyvin pettynyt. Virkkunen myönsi, että asian käsittely on nykyisen hallituksen osalta loppuunkäsitelty.

-Tämä on erittäin valitettavaa siihen nähden, että tuossa esityksessä oli todella paljon myönteisiä esityksiä suomalaisten lasten kannalta ja tasa-arvoisempien koulutusmahdollisuuksien kannalta Suomen eri kunnissa. On hyvin valitettavaa, että se ei nyt edistynyt, hän sanoi.

Hallituspuolue vihreät on yhtä synkin mielin ja kummastelee keskustaa.

- Esityksen kaataminen sen jälkeen, kun sitä on pitkäjänteisesti työstetty ja rakennettu lapsia ja heidän tulevaisuuttaan ajatellen, ei ole uuden ajan politiikkaa, sanoo oikeusministeri Tuija Brax (vihr.).

Asia puhutti myös eduskuntaa

Asia oli esillä myös eduskunnan kyselytunnilla. Erityisen tyytyväinen esityksen kariutumiseen oli vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, jonka mielestä uudistus olisi toteutuessaan romuttanut tasa-arvoisen peruskoulun.

RKP:n Håkan Nordman puolestaan harmitteli sitä, uudistuksen myötä kuopattiin myös koululiikunnan lisääminen.

Kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.) huomautti, että keskustalla on edelleen halu lisätä taito- ja taideaineita peruskoulussa hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla. Hän kysyi ministeri Virkkuselta, voisiko hän viedä asiaa eteenpäin asetuksella. Virkkunen sanoi, ettei näe yksittäistä muutosta perusteltuna.