Talous

Hallitus haluaa häätää kivihiilen energialaitoksilta verottamalla lisää – VTT: Lämmöntuotannon päästöt voivat jopa kasvaa

Hallitus saa kovaa arvostelua aikeistaan kiristää sähköä ja kaukolämpöä samanaikaisesti tuottavien voimalaitosten verotusta. Veronkorotuksen on tarkoitus vähentää päästöjä, mutta tuoreen tutkimusraportin mukaan veromuutoksen myötä lämmöntuotannon päästöt saattaisivat jopa nousta. Energiateollisuus kehottaa hallitusta hylkäämään hankkeen.

Helsingin Energian kivihiilivoimalaitos Hanasaaressa.
Helsingin Energian kivihiilivoimalaitos Hanasaaressa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Hallitus pyrkii eroon kivihiilen energiakäytöstä 2020-luvun loppuun mennessä. Viime kevään hallitusneuvotteluissa puolueet sopivat, että tavoitetta vauhditetaan kiristämällä sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon verotusta.

Tähän saakka verotus on suosinut yhteistuotantoa: Voimalaitosten käyttämien lämmityspolttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu. Nyt hallitus valmistelee lakimuutosta, joka poistaisi tämän niin kutsutun CO2-veroleikkurin asteittain lähivuosina.

Hallitusohjelman mukaan lakimuutoksen tavoitteena on lisätä valtion verotuloja noin 90 miljoonalla eurolla ja toisaalta vähentää sähkön ja lämmön yhteistuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.

Tällä viikolla hallitus sai kuitenkin saavillisen jäätävää vettä niskaansa, kun Teknologian tutkimuskeskus VTT julkaisi tutkimusraportin veromuutoksen vaikutuksista.

Tulokset eivät imartele hallituksen verohanketta. VTT:n laskelmien mukaan kivihiilen käyttö ei olennaisesti vähene, rahaa kertyy valtion kirstuun odotuksia vähemmän, kaukolämpö kallistuu asiakkaille, Suomen sähköomavaraisuus heikkenee ja ilmastonmuutosta kiihdyttävät kasvihuonekaasupäästöt saattavat jopa kasvaa.

Vaikutusarvion tilasi valtiovarainministeriö yhdessä energiapolitiikasta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Päästöt kasvaisivat EU-tasolla

VTT:n mukaan hallituksen suunnitelman ongelma olisi se, että kivihiilen polttaminen ei juuri vähenisi, vaan se siirtyisi muihin laitoksiin Suomessa tai EU:n alueella. 

VTT:n mallinnuksen mukaan verohuojennuksen poisto nostaisi yhteistuotantolaitoksissa, paitsi kivihiilellä, niin myös suhteellisen vähäpäästöisellä maakaasulla tuotetun kaukolämmön hintaa.

Tämä puolestaan ohjaisi markkinaa siihen suuntaan, että kaukolämpöä alettaisiin tuottaa entistä enemmän kivihiilellä erillisissä lämpövoimaloissa. Päästöt kasvaisivat, sillä pelkkä kivihiililämpö aiheuttaa enemmän päästöjä kuin maakaasulämpö tai kivihiililämpö yhteistuotannossa.

Toinen perusongelma on se, että hallituksen havittelema lisätoimi kohdistuu voimalaitoksiin, jotka ovat jo EU:n päästökaupan piirissä. EU-tasolla päästöt voisivat nousta.

– Veromuutoksen seurauksena päästöoikeuksia vapautuisi ja kivihiiltä voitaisiin polttaa vastaava määrä jossain muualla EU:n alueella huonommalla hyötysuhteella ja korkeammin päästöin, kertoo tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:ltä.

Koljosen mukaan päästöjen kasvuun vaikuttaisi myös se, että veromuutos voisi lisätä runsaasti päästöjä aiheuttavan turpeen polttoa kotimaassa.

Toisaalta päästöt voisivat myös laskea, sillä veromuutos voisi lisätä sähkön tuontia ja lämpöpumppujen käyttöä. Kokonaisvaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöjen taseeseen vuosina 2020–2030 olisi vähäinen.

Koljosen mukaan olennaista on se, että kivihiilen käyttö ja Suomen päästöt vähenevät jo nykyisellä verotuksella ja ilmasto- ja energiapolitiikan toimilla.

 

Hillen energiakäyttö-grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Kerrostaloasukas saa lisälaskun

VTT:n tutkimusraportin mukaan veromuutos ei myöskään toisi verotuloja niin paljoa kuin hallitus toivoo. Kaavaillun 90 miljoonan euron sijaan verotulot voisivat olla noin 70 miljoonan euron luokkaa.

Vero osuisi ennen kaikkea Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Veroista suurin osa, 60 prosenttia eli 42 miljoonaa, kerättäisiin Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

VTT arvioi, että kaukolämpö kallistuisi veromuutoksen myötä noin kymmenen prosenttia Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.

– Tavalliselle kerrostaloasukkaalle tämä voisi tarkoittaa noin 50–60 euron lisälaskua vuositasolla, Koljonen sanoo.

Kivihiilellä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä pääkaupunkiseudun ohella esimerkiksi Turussa ja Lahdessa.

Energiateollisuus: Hanke hyllytettävä

Energia-alan yritysten etujärjestön Energiateollisuus ry:n mukaan veromuutos iskisi pahasti sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon, jonka kannattavuus kärsii jo valmiiksi sähkön halvasta tukkuhinnasta.

Laitosten mahdollinen ennenaikainen alasajo heikentäisi sähkötehon riittävyyttä kylmien pakkaspäivien kulutushuippujen aikaan.

VTT:n selvitys ei ottanut kantaa sähkötehon riittävyyteen, mutta raportti toteaa, että Suomi olisi veromuutoksen vaikutusten myötä aiempaa riippuvaisempi sähkön tuonnista.

Energiateollisuuden mielestä hallituksen pitäisi panna koko hanke telakalle.

– Nyt on arvioitava uudestaan, millaista ohjausta tarvitaan. Olisiko parempi suunnata taloudellista ohjausta hallituksen muihin energiatavoitteisiin, kuten öljynkäytön puolittamiseen? kysyy johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.

Hallituksen on määrä ottaa kantaa hiilidioksidiveroleikkurin poistamiseen lähiviikkojen aikana. Ylen tietojen mukaan päätöstä ei ehditä valmistella huhtikuun alussa pidettävään kehysriiheen mennessä.

Korjaus klo 16:02: Tampereella ei polteta kivihiiltä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kuten jutussa aiemmin väitettiin.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

USA:n vaalit

Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on alkamassa loppukiri, kun demokraatit nimeävät Hillary Clintonin ehdokkaakseen maanantaina alkavassa puoluekokouksessa. Naapurileirissä on jo aloitettu kiivas lokakampanja häntä vastaan, ja myös republikaanien Donald Trump saa oman osansa. Lähes 200 vuotta sitten erästä ehdokasta haukuttiin aasiksi. Siitä syntyi demokraattien logo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä