Politiikan tutkijoiden mukaan linjanmuutokseen vaikuttavat syksyn kuntavaalit, kuntien raju vastustus pakkoliitoksista sekä se, että pakkoliitokset ovat oikeusoppineiden mukaan perustuslain vastaisia. Keskiviikkona Rovaniemellä aluepolitiikasta väitellyt Sami Moisio näkee hallituksen lieventyneen kannan suunniteltuna ratkaisuna.

- Halutaan näyttää se, että ensin tehdään kovempi esitys ja siitä ollaan valmiita tulemaan takaisin, eli löytyy joustovara. Se tuo prosessiin inhimillisyyttä, Mosio sanoo.

Moision mukaan hallituspuolueiden uudessa linjassa on kyse hallinnollisen prosessin hallinnasta, jota inhimillistäminen helpottaa.

-  Tottakai valtiovarainministeriössä on taitava joukko tekemässä tätä työtä, Moisio toteaa.

Helsinki, Turku ja Tampere ratkaisevat kuntien tulevaisuuden

Hallitus on ollut eripurainen kuntien liittämisestä yhteen pakolla. Nyt lientynyt kanta auttaa pitämään hallituksen sisäiset rivit ehjänä.

Tässä todennäköisesti tyydytetään hallituksen rivejä laajemminkin, Moisio arvioi.

Suomen kuntakartan tulevaisuuden malli on pitkälti suurten kaupunkien, Helsingin, Turun ja Tampereen käsissä. Vaikka paljon puhutaan haja-asutusalueiden pakkoliitoksista, suurimpien kaupunkien ympäristökunnissa liitoskysymys on kaikkein herkin.

- Käsittääkseni koko uudistus vesittyy siihen, jos Helsingin, Turun ja Tampereen seudulla ei näitä liitoksia tehdä ja sitten jossain muualla niihin pyritään voimakeinoin, Sami Moisio sanoo.

Moisio pitää todennäköisenä sitä, että maamme reuna-alueilla hiipuu into väkisin yhdistämiseen, koska nähdään viimein se, että yhdistämällä kaksi heikossa asemassa olevaa kuntaa ei synny yhtä vahvaa yksikköä.

- Arvelen, että tämä hallituksen esitys lopulliseksi kuntamääräksi tulee olemaan 150 tietämillä.

Pienetkin kunnat voivat säilyä, jos rakenteita uudistetaan

Lapin yliopiston sosiologian professori Asko Suikkasen mukaan valtion niin sanottu määrät edellä -strategia oli tietoinen valinta kuntauudistukseen lähdettäessä. 

- Heitetään idea kentälle ja katsotaan miten käy, Suikkanen kuvaa tilannetta.

Suikkasen mukaan valtio halusi päästä helpolla.

- Ei haluttu lähteä suurempaan uudistukseen, joka olisi iso tie kulkea. Pitäisi pohtia julkisen sektorin rajoja, rajoja palveluiden tuottamisessa kunnan ja valtion välillä tai sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöä, Suikkanen summaa.

Asko Suikkanen toivoo, että kuntauudistuksessa pitäisi alkaa keskustella kuntien määrän sijaan siitä, mikä on aluehallinnon rooli palvelujen tuottamisessa.

- Pelkään pahoin, että kuntavaalien jälkeen keskustelu ei muutu, vaan tarjotaan tätä samaa ratkaisua hieman eri variaationa, sanoo Asko Suikkanen.

Suikkasen mukaan myös pienillä kunnilla olisi mahdollisuus säilyä, jos niiden tehtäviä muutetaan ja mietittäisiin uudella tavalla, mikä taho järjestäisi nyt kuntien harteilla olevat raskaimmat palvelut.

Asko Suikkanen toivoisi, että Suomessa järjestettäisiin laaja kansalaiskeskustelu siitä, miten nykyisten kuntien harteilla olevat palvelut pitäisi järjestää.

- Rakenteellisessa uudistuksessa Suomi voisi ottaa hyvin paljon oppia Ruotsista ja Norjasta,  toteaa Suikkanen.