Suomen kuntarakenne menee remonttiin tänä syksynä. Työryhmä hahmottelee parhaillaan kuntauudistusta työssäkäyntialueiden pohjalta. Kolmannes Suomen kunnista ei kuitenkaan kuulu selkeästi mihinkään työssäkäyntialueeseen. Nämä kunnat sijaitsevat lähinnä Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomissa kunnissa asuu 13% väestöstä, eli noin 700 000 asukasta.

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vakuuttelee, että kuntauudistuksessa otetaan huomioon näiden reuna-alueiden erityistarpeet.

- Esimerkiksi Lapissa on suuret etäisyydet ja siellä ei saada kovinkaan helposti kuntia, joissa olisi suuri väestöpohja. Sen johdosta hallitusohjelmassakin lähdetään siitä, että alueiden erot otetaan huomioon tässä kokonaisuudessa, Virkkunen kertoo.

Edessä siintää vahvojen peruskuntien tulevaisuus

Nyt aloitettu kuntauudistus lupaa työssäkäyntialueista muodostettavia vahvoja peruskuntia, jotka keräävät verotulot ja valtioavut ja jotka itse pystyvät järjestämään kaikki palvelut. Vielä ei kuitenkaan osata arvioida, millaiseksi kuntakartta muotoutuu uudistuksen jälkeen.

- Ei tässä ole arvioitu mitään kilometrimääriä, minkä kokoisia kunnat voisivat olla. Mutta ei koko Lappi voi olla yksi kunta samalla tavalla kuin ei Uusimaakaan, vaikka tämä on yhtä työssäkäyntialuetta, Virkkunen sanoo.

Kuntauudistuksessa on muun muassa pyrkimys vähentää kuntia, jotka tarvitsevat valtion tukea. Ministeri Virkkunen ei kuitenkaan usko, että uudessakaan mallissa kaikki kunnat tulisivat pärjäämään ilman valtion kädenojennusta.

- Kyllä meillä on jatkossakin kuntia, jotka tulevat tarvitsemaan valtion osuutta. Jatkossakin tullaan tarvitsemaan erilaista tasausta kuntien välille. Toki kun saadaan muodostettua vahvempia kuntia, tällaisen monimutkaisen valtionosuusjärjestelmän ja tasauksen tarve jonkin verran vähenee, Virkkunen toteaa.

Aika on kypsä uudistukselle

Työssäkäyntialueiden ulkopuolelle jäävistä kunnista osassa on alle 6000 asukasta. Monissa kunnissa jopa kolmasosa asukkaista on yli 60-vuotiaita. Kuntauudistuksen myötä nousee huoli, hiljenevätkö syrjäiset reuna-alueet lopullisesti.

- Tämäntyyppisin toimenpitein ei ainakaan edesauteta hajautettujen aluerakenteiden säilymistä. Se, tyhjenevätkö nämä alueet muutoinkin väestön kehityksen myötä, on eri asia. Tällä ehkä voidaan nopeuttaa kehitystä, pohtii aluepolitiikan tutkija, professori Sami Moisio Oulun yliopistosta.

Tutkijan mielestä aika kuntauudistukselle on nyt kypsä meneillään olevan talouskriisin myötä.

- Kriisi tuottaa tarvittavan poliittisen pelitilan, jossa kuntauudistuksen vastustajilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia vedota demokratia-, kansalaisyhteiskunta- ja muihin kysymyksiin, koska nämä voidaan aina torpata talouskysymyksin. Talouskysymykset ovat tällä hetkellä yhteiskuntamme avainkysymyksiä, Moisio sanoo.