Keskiviikkona aamukymmeneltä alkaneessa täysistunnossa käytiin selonteosta lähetekeskustelu. Keskustelun aluksi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) käytti esittelypuheenvuoron.

Vanhanen puolusti puheenvuorossaan voimakkaasti puolutusmäärärahojen korotusta. Perusteena ei enää ollut sotilasteknologian hinnan nousu vaan varuskuntien säilyttäminen.

- Me olemme sitä mieltä, että on parempi lisätä määrärahoja kuin että lakkautetaan suuria varuskuntia, sanoi Vanhanen.

Myös puolustusministeri Jyri Häkämies on otti voimakkaasti kantaa määrärahojen korottamisen puolesta. Hänen mukaansa korotus puolustusvoimien määrärahoihin tarvitaan, jotta saneerauksilta vältyttäisiin.

- Jos sitä kahta prosenttia ei tule, se tarkoittaa sitä, että me joudumme tekemään nämä rakenteelliset muutokset etunojassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sodanajan reservi tiputetaan 250 000:een. Siitä seuraa se, että joukko-osastojen määrissä jo 2012 tulee yksi keskisuuri joukko-osasto lakkauttaa. Tämä johtaa puolestaan valikoivaan yleiseen asevelvollisuuteen, sanoi Häkämies eduskunnassa.

SDP ja Vasemmistoliitto eivät hyväksy määrärahakorotuksia

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan sosialidemokraatit eivät hyväksy hallituksen tänään antamaan selontekoon sisältyviä puolustusmäärärahojen korotuksia. Urpilaisen mielestä määrärahat pitäisi pitää myös jatkossa nykytasolla.

- Parlamentaarinen seurantaryhmä katsoi kesäkuussa, että puolustusmenojen nykytaso on hyvä lähtökohta puolustusvoimain kehittämiseen. Nyt kun maa vaipuu syvään taantumaan ja tuhansia ihmisiä irtisanotaan, hallitus muuttaa parlamentaarisesti sovittua määrärahatasolinjaa ja lisää velkaa. Tätä ei voi hyväksyä, sanoi Urpilainen eduskunnassa.

Urpilainen haluaisi keskustella turvallisuuspolitiikasta useammin. Hän esitti selontekojen tilalle neljän vuoden välein laadittavaa turvallisuusstrategiaa ja kerran vuodessa annettavia pääministerin ilmoituksia.

Urpilainen sanoi, että vaikka turvallisuuspolitiikan päälinjat päätettäisiin neljän vuoden välein, olisi eduskunnan hyvä käydä keskustelu vuosittain. Hallituksen Nato-linjauksen Urpilainen sanoi olevan myös SDP:n kannan mukainen.

Myös Vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa lisämäärärahoja. Puolue sanoo vastustavansa korotuksia varsinkin keskellä talouslamaa. Samalla puolue ihmettelee asemäärärahojen erityisasemaa muihin yhteiskunnan tarpeisiin verrattuna.

Vihreät ei ainoana hallituspuolueena ole puolustusmäärärahojen nostamisen kannalla. Vihreiden kannan asiaan kiteytty kansanedustaja Johanna Sumuvuori.

- Vihreiden mielestä tilanteessa, jossa maa on syvässä taantumassa, on puolustusmenojen pysyvään kasvuun sitoutuminen kestämätöntä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on valmis nostamaan puolustusmäärärahoja, mutta sille on ehtonsa.

- Vielä pitää tulla paremmat perustelut tälle kahdelle prosentille. Me emme kiemurtele tässä kuten vihreät mato koukussa, vaan jos tulee hyvät perustelut, olemme valmiita tarkistamaan kantamme, Soini Sanoi.

Reservistä häviää 100 000 sotilasta

Häkämies toteaa myös, että armeijan reservin määrä putoaa sadalla tuhannella hengellä vuoden 2015 jälkeen. Asiaa ei kirjattu vielä turvallisuuspoliittiseen selontekoon, koska puolustusvoimat haluaa edetä asiassa maltillisesti.

- Selonteko pysyttää tuon 350 000 reservin määrän. Tuo muutos tehdään sitten hitaasti eli 2015 jälkeen reservin koko tippuu siihen 250 000:een, eli se on ollut nähtävissä, mutta kysymys on siitä mennäänkö sinne nopeasti ja äkkinäisesti vai hillitysti ja hallitusti, Häkämies kertoo.

Myös puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala on julkisuudessa puhunut reservin pienennystarpeesta sadalla tuhannella hengellä.

Häkämies ei innostu pohjoismaiden turvallisuuslausekkeista

Puolustusministeri Jyri Häkämies ei innostu norjalaisten ehdotuksesta pohjoismaiden kesken annettavasta turvallisuuslausekkeesta.

- Meillä on vahva luottamus toisiimme. En tiedä mitä sitten solidaarisuuslauseke tuo lisää siihen, mikä olisi kenties vallitseva olotila nytkin, Häkämies toteaa.

Samalla ministeri kuitenkin muistuttaa, että asia lienee hyvä selvittää.

Myöskään Islannin ilmatilan valvonnasta Häkämies ei innostu. Ministerin mukaan Suomen rahkeet eivät siihen riitä, joten hän ei ole "ainakaan tältä istumalta ottamassa tämäntyyppistä askelta".