Markkinointi. Erittäin harvalla tulevalla yrittäjällä ovat myynti ja markkinointi valmiiksi mietittynä toiminnan alkaessa. Moni toisen palveluksessa aikaisemmin ollut on pitänyt asiakkaita itsestäänselvyytenä. Yrittäjänä asiakkaat on hankittava itse. Paras tilanne on, jos asiakaskontaktit ovat jo valmiiksi olemassa.

Kumppanit. Yrityksiin lähdetään usein väärien ihmisten kanssa, jolloin kuuro taluttaa sokeaa. Kaverisuhteet ovat kimppayrityksissä kovilla, jos kenelläkään leikkiin ryhtyneistä ei ole aikaisempaa kokemusta yrittämisestä. Kumppanit on valittava tarkkaan, eikä ensimmäistä tutun tuttua kannata ottaa. Hyvä kirjanpitäjä voi esimerkiksi olla kullan arvoinen, eikä sellaista saa kaverisuhteilla ilmaiseksi.

Hinta. Tuotteiden ja palveluiden oikea hinnoittelu on tunnetusti vaikeaa. Moni aloittavista yrittäjistä myy palveluitaan ja osaamistaan liian halvalla. Toiminta ei ole kannattavaa, vaikka sillä ehkä saisikin ongittua pari asiakasta. Kilpailluilla aloilla muutkin ryhtyvät hintakilpailussa laskemaan hintojaan. Lopulta heikot yritykset putoavat auttamatta pelistä.

Tuote. Moni tuleva yrittäjä panostaa kaiken yhden tai kokonaan väärän tuotteen tai palvelun varaan. Jos tämä palvelu toimii esimerkiksi liike-elämän B&B markkinoilla, voi ratkaisu olla tällä hetkellä oikea. Kaupan ja tuotannon aloilla voi sen sijaan olla jo huomattavasti vaikeampaa. Tänään aloittava ja kivijalkakaupan perustava ilmalämpöpumppuyrittäjä ei välttämättä enää tienaa tuotteellaan vuoden päästä. Joskus taas yrittäjällä voi olla myös liian montaa ideaa.

Toiveikkuus. Työttömän tai pitkään palkkatyössä olleen ryhtymistä yrittäjäksi usein kannustetaan. Motiivit voivat kuitenkin olla väärät. Sukulaisten tai kavereiden loputon kannustus voi tehdä tulevasta yrittäjästä liian sinisilmäisen. Rakentavampaa kannustusta on sen sijaan tarjoutua auttamaan liikeidean hiomisessa ja olla vaikkapa "koeasiakas". Rehellinen pitäisi olla varsinkin silloin, jos lähipiirissä tiedetään, että henkilöstä ei todennäköisesti ole yrittäjäksi.

Ikävät asiat. Firman perustamisen kiihkossa saatetaan ikävät asiat syrjäyttää. Henkilöstöstä, vuokrista ja muista kuluista ei haluta tehdä riittävän suurta numeroa, jotta tunnelma ei latistuisi. Hurjien visioiden pakottaessa päätä on yleistä, että kaikkia eteen tulevia kuluja ei edes muista miettiä etukäteen. Aina ei haluta tietää siitäkään, että vapautta kaipaavan yrittäjän kaikki aika voi mennä yrityksen pyörittämiseen.

Sitoumukset. Kiireessä ja innossa voi harkinta pettää. Tuleva yrittäjä saattaa esimerkiksi liikepaikkaa etsiessään tehdä kolmen vuoden sitovan vuokrasopimuksen ostoskeskukseen. Yllätyksenä saattaa tulla paitsi sunnuntain aukiolopakko myös se, että 20 000 euron kuukausivuokra on maksettava myös silloin, kun kauppa ei käy.

Uskomukset. Tiedon puute ja puutteellinen kyky etsiä oikeaa tietoa käyvät kalliiksi. Erilaisten uskomusten varassa toimiva yrittäjä voi joutua todella ahtaalle uskoessaan muiden katteettomia puheita. Myös ajatukset kuten, " ei tässä mitään kirjanpitäjää tarvita" tai "hoidan hommat niin hyvin, ettei reklamaatioita tule", voivat pahimmillaan olla tuhoisia.

Verkostoituminen. Harva pärjää yksin. Suomalainen luonne ei ole aina taipuvainen pyytämään apua. Oman osaamisen ulkopuolisia asioita kannattaisi kuitenkin hankkia sieltä, missä osaamista on. Usein se tulee halvemmaksi kuin opetella ja toteuttaa kaikki kantapään kautta itse. Hyvän yrittäjän tunnusmerkki on myös, että hän tuntee paljon ihmisiä. Siellä, missä on ihmisiä, on yleensä myös sitä osaamista.

Suunnitelmallisuus. Hyvistä neuvontapalveluista huolimatta on aina niitä, jotka pistävät hommat käyntiin turhia kyselemättä. Vain noin 40 prosenttia kaikista aloittavista yrityksistä selviää hengissä. Yritysneuvontaa saavista yrityksistä jopa kahdeksan kymmenestä on olemassa vielä viiden vuoden päästä. Liian monen yrityksen strategia tuntuu kuitenkin edelleen olevan, ettei mitään strategiaa ole.