Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen liitto haastavat maakuntien julkiset laitokset lisäämään lähiruuan käyttöä.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä julkisella sektorilla ostetuista elintarvikkeista keskimäärin 20 prosenttia tulee omasta maakunnasta.

Sen sijaan Päijät-Hämeessä oman maakunnan tuotteiden osuus on 10 prosenttia.

Kilpailuttaminen on jo mennyt liian pitkälle, väittää Hämeen maakuntajohtaja

Eräs syy lähiruuan pieneen osuuteen on se, että julkisella sektorilla on menty liian pitkälle elintarvikehankintojen kilpailuttamisessa, arvioi maakuntajohtaja Juhani Honka Hämeen liitosta

- Meidän täytyy ensiksi saada kaikki nämä yhteisöt tietoiseksi siitä mikä tämän lähiruuan merkitys on, ja ennen kaikkea päättäjät niin että tätä kilpailutusta osataan oikealla tavalla purkaa. Nyt tulkitaan osaksi pykäliä väärin ja pykälätkin ovat väärin.

- Ne ovat väärin sillä tavalla, että kun olet ostajana, niin on sanottu että näin ja näin pitää ostaa, ja nyt pitäisi osata vapautua siitä ikeestä, että ei se aina välttämättä ole näin, sanoo Juhani Honka.

Pyöräillen lähiruuan puolesta

Perjantaina lähiruuan puolesta pyöräiltävän tapahtuman yhteydessä Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen liitto haastavat toisensa kisaan siitä, kumman maakunnan alueella lähiruuan käyttö on julkisella sektorilla lisääntynyt enemmän vuoteen 2015 mennessä.

Päijät-Hämeessä petrattavaa olisi ainakin myllytuotteissa. Järvikalan käytössä kummankaan maakunnan alueella ei ole hurraamista, arvelevat liitot. Eniten lähituotteita käytetään leipomotuotteissa, tosin viljaraaka-aineen alkuperä on harvoin tiedossa.

MTK:n määritelmän mukaan lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

Lähiruokapyöräilytapahtumassa halutaan korostaa sitä, että taloudellisten mittareiden rinnalla julkisissa hankinnoissa huomiota kiinnitettäisiin yhä enemmän myös raaka-aineen alkuperään, tuotantotapaan ja ympäristövaikutuksiin.