Hämeenlinna esittäytyy Helsingissä loppuviikon Matkamessuilla olympiakaupunkina. Etenkin Aulangon matkailu on ottanut olympiavuonna teemakseen Helsingin ja Hämeenlinnan kisoista kuluneet 60 vuotta. Ahveniston maastossa miteltiin nykyaikaisen 5-ottelun mitaleista, lajeina miekkailu, ammunta, maastojuoksu, uinti ja esteratsastus. Aulangolla oli paitsi olympiakylä myös harjoituspaikkoja, unohtamatta kisakylän saunaa.

Lähes unohtuneita olympiamuistoja

Ahveniston kilpailupaikat ovat hyvin silloin eläneiden tiedossa, sanoo Seppo Saarinen. Sen sijaan Aulangon tapahtumat ovat hämärän peitossa. Monet toimitsijoistakaan eivät edes nähneet koko kisakylää. Ahveniston suojelukiistat ovat pitäneet yllä tietoisuutta olympianäyttämöstä, Aulangolla taas asialle ei ole uhrattu juuri ajatustakaan.

- Osa silloin käytetyistä rakennuksista saa rauhassa rappeutua. Osaa on korjattu vähin erin.

Hämeenlinnan huippuhetki

- Se oli todella kaupungille varsinainen huippuhetki. Kun olympiatuli saapui Hämeenlinnaan, sitä oli katsomassa ainakin 2000 ihmistä. Samoin sen lähtöä Helsinkiin. Tosin on myönnettävä, että kisapaikoilla väkeä oli vähemmän, enemmänkin odotettiin. Sitä kuvaa vaikka, että ruokailupaikkoja oli varattu suuremmalle väkimäärälle. Lyseo oli varattu miesten ja Myllymäen koulu naisten yöpymispaikaksi. Niissä oli joinakin öinä vain muutama yöpyjä.

- Innostus oli suuri, mutta se lopahti kun varsinaiset lajit, kuten ratsastus ja miekkailu alkoivat. Totta kai Hämeenlinnan tapahtumat jäivät Helsingin varjoon. Täytyy ottaa huomioon, että 5-ottelun lajit olivat silloin lähinnä sotilaiden lajeja. Tavallinen kansa ei tiennyt niistä juuri mitään, sanoo Seppo Saarinen.

Koekisat onnistuivat 1951

Jotta kisat varmasti onnistuisivat, Hämeenlinnassa järjestettiin vuotta aiemmin koemielessä 5-ottelun SM-kisat. Kun ne onnistuivat, ei jäänyt epäilystä etteivätkö olympialaisetkin onnistuisi. Kisakuume valtasi Hämeenlinnan siis jo edellisenä vuonna.

- Minkäänlaista moitetta ei olympialaisissa tullut, oli sitten kyseessä itse kilpailu tai muut järjestelyt. Kaikki sujui hyvin. Armeijan rooli järjestelyissä oli tietenkin suuri.

Kaupunki oli täynnä tapahtumia

- Samaan aikaan Hämeenlinnassa tapahtui paljon muutakin. Aulangolla oli joka ilta tanssiaiset, joihin tuotiin väkeä kaupungilta linja-autoilla. Kaupungissa oli sirkus, Viipurin taiteenystävien näyttely oli esillä kisa-aikaa varten kunnostetussa taidemuseossa.

- Hopealinja syntyi olympialaisten myötä, kun Aulanko-laiva tuotiin Tampereelta Hämeenlinnaan kisavieraita ajeluttamaan. Siitä alkoi Vanajaveden matkailuliikenne.

Mitä olympiapaikoista on jäljellä

- Ahvenistolla tietenkin ovat jäljellä suorituspaikat, osin umpeenkasvaneina. Kisakeskuksena ollut rakennus on pystyssä, allas on ollut pitkään käyttämättä ja ränsistynyt. Maastojuoksupaikat ovat kasvaneet hieman umpeen, esteratsastuksen esteistä ei ole mitään jäljellä. Periaatteessa kaikki ovat paikallaan.

- Aulangon kisakylä on myös tietenkin paikallaan. Aikanaan se oli ympäröity paksulla köydellä. Kuusisto ja Koivisto ovat rakennuksina paikallaan. Katajiston kartano on siellä edelleen. Olympiasauna on aivan samassa asussa kuin kisojen aikaan. Edelleen Aulangolla oleva retkeilymaja oli silloin jo käytössä, ja totta kai, Aulangon hotelli, laskeskelee Seppo Saarinen.

Vuosi 1952 on yhtenä teemana myös YLE Hämeessä

YLE Häme palaa vielä vuoden mittaan useaan kertaan olympiamuistoihin. Käymme mm. kisapaikoilla ja olympiakylässä. Samoin jututamme aikalaisia.

Mikäli yleisöllä on muistikuvia tai tarinoita joko Hämeenlinnan olympialaisista tai yleensä Suomen kultaiselta vuodelta 1952, ne ovat tervetulleita toimitukseen.