Häme |

Hämeenlinnan olympiaesterata ei kelpaisi nykykilpailijalle

Esteratsastuksessa ratkaisevaa on ratsastajan ja hevosen sama kieli, keskinäinen luottamus ja yhteispeli. Hevosen täytyy luottaa ratsastajaan niin paljon, että se lähtee ylittämään vaikka Ahveniston olympiaratsastuksen 1952 kaltaisia mielikuvitusesteitä.

Hämeen ratsukillan puheenjohtaja Erkki Wuolijoki
Kuva: Markku Karvonen / Yle

Kun Hämeen ratsukillan puheenjohtaja Erkki Wuolijoki  katselee Aulangon ratsastuskoululle koottua vuoden 1952 olympialaisten muistonäyttelyä, hän myöntää radan rakentajien käyttäneen mielikuvitusta. Mutta nykyaikaisiin kilpailuihin rata ei vaarallisuutensa takia enää kelpaisi. Näyttelyn aiheena on Hämeenlinnassa 60 vuotta sitten järjestetyn nykyaikaisen 5-ottelun yksi laji, maastoesteratsastus.

Kisamaasto oli Ahvenistolla, lähtöpaikka Pullerin kentän maastossa. Rata ylitti jyhkeän Ahveniston harjujakson ja kierteli Aulangonjärven tuntumassa varsinaisessa kisakeskuksessa olevaan maaliin. Esteitä oli kaikkiaan 24. Radan rakentamisesta vastasi paikallinen varuskunta. Armeijan rooli oli Hämeenlinnan olympiajärjestelyissä muutenkin ratkaiseva.

Laji on muuttunut vuosikymmenten mittaan

Rakentajille olivat ylpeydenaiheita aikanaan erikoiset esteet, kuten ladon läpi hyppääminen, karjalainen portti, kuvitteelliset veneen tervaajat tai kahvilapöydät kaljakoreineen. Erkki Wuolijoki löytää heti paljon yksityiskohtia, joita nykykisoissa ei enää sallittaisi turvallisuussyistä. Esteissä on seipäitä ja muita puuosia, jotka katketessaan saattaisivat seivästää tai haavoittaa hevosta. Mutta rata on erikoinen ja mielenkiintoinen, myöntää Wuolijoki.

Ahvenistolla kukin kilpailija sai arvotun hevosen, joka oli etukäteen opetettu kiertämään rata. Hevoset olivat valtion hevosia, joita oli koottu mm. varuskunnista. Hevosia valitsivat ja kouluttivat mm. armeijan väki ja ypäjäläiset ratsastusopettajat sekä -koululaiset. Nykyään ei hevosille opeteta rataa, sanoo Erkki Wuolijoki. Hevosen on luotettava ratsastajaan niin paljon, että se hyppää yli uusien esteiden uudella radalla.

Ratkaiseva vartti

Hämeenlinnassa esteratsastajat saivat tutustua arvottuun hevoseen 15 minuuttia ennen suoritukseensa lähtöä. Hevonen on jännittävä eläin, sanoo Wuolijoki. Se lukee ihmistä alle minuutissa enemmän kuin ihminen hevoseen tutustuessaan viikossa. Kummankin on osattava lukea toinen toistaan. Yhteinen kieli ja eläimen lukutaito rakentuu pikkuhiljaa, siksi ratsastajasta voi kehittyä sitä parempi hevosen tuntija mitä nuorempana lajin aloittaa.

- Ennen selkään nousemista hevosen kanssa on juteltava, on vaihdettava päivän kuulumiset.

Kuinka Ahvenistolla kävi: Sää ei suosinut kilpailua, välillä tihku muuttui jopa rankkasateeksi. Ylivoimaisesti paras oli Ruotsin Lars Hall, joka myös voitti henkilökohtaisen 5-ottelun. Olavi Mannonen ratsasti mainiosti toiseksi, mutta joukkuekilpailussa Suomelle oli takaisku Olavi Rokan suistuminen satulasta toiseksi viimeisellä esteellä. Kilpailijat pitivät suomalaishevosia hyvinä.

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä