Euroopan huippukokouksen päätökset herättävät edelleen hämmennystä. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Suomi vastustaa pysyvän vakausmekanismin EVM:n toimintaa jälkimarkkinoilla. EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoo puolestaan, että vakausmekanismi sisältää mahdollisuuden  valtionlainan ostoihin jälkimarkkinoilla.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa sanoo, että Rehn ja Katainen puhuvat eri näkökulmista.

- Puhutaan eri hattu päässä. Olli Rehn edustaa komissiota ja puhuu eurooppalaisen toimijan näkökulmasta. Jyrki Katainen on kansallisen hallituksen pääministeri ja esittää kansallisia poliittisia linjauksia ja tavoitteita.

Pernaan mukaan keskustelua hämmentää se, että  kokousten jälkeen annetaan kansallisiin tarpeisiin väritettyjä lausuntoja.

- On suuria kansallisia tai euroalueen sisäisia alueellisia ristiriitoja siitä, mitä kriisinhoitotapaa painotetaan. Neuvotteluista harva haluaa lähteä ulos tappionsa tunnustaneena, ja sen takia näitä muotoiluja aina pyöristetään oman lähtöasetelman suuntaan.

Pernaan mukaan Suomen kantaa ohjaa hallitusohjelmaan kirjattu tiukempi suhtautuminen vaikeuksissa olevien euromaiden tukemiseen.

- Kansallisesti kyse on siitä, kuinka pääministeri pitää kiinni näistä hallitusohjelman tiukennusmuotoilusta ja soveltaa niitä käytäntöön. Euroopan tasolla on kyse euron tulevaisuudesta ja sen selviämisestä. Eli molemmilla areenoilla on hyvin suurista asioista kyse.

Pernaa huomauttaa, että EVM:n käytön tekniikka on eri asia kuin jäsenmaissa vallitsevat poliittiset linjaukset siitä, missä tilanteissa ja miten sitä voidaan käyttää.

Periaatteessa jälkimarkkinoilla toimiminen vaatii euromaiden tapauskohtaisen yksimielisen päätöksen. Hätätapauksissa riittää 85 prosentin kannatus, jolloin esimerkiksi jälkimarkkinoita vastustavat Suomi ja Hollanti eivät pystyisi toimia estämään. Pernaan mukaan ei kuitenkaan ole olemassa olevia käytäntöjä siitä, mikä on hätätila ja milloin yksimielisestä päätöksestä voitaisiin poiketa.

Aika näyttää, voidaanko hätätilapykäliä käyttää esimerkiksi Espanjan tilanteeseen. Lopulta kyse on poliittisista ratkaisuista, sanoo Pernaa.