Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja psykologian laitosten yhteinen tutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus on hyväksi aivoille iästä riippumatta.

Tutkimuksessa testattiin rottia, joista osa oli synnynnäisiä huippujuoksijoita ja osa keskimääräistä heikompia juoksijoita. Kantojen välinen ero oli yli viisinkertainen siinä, miten ne suoriutuivat ihmisen maksimirasituskoetta vastaavassa testissä.

Rottia testattiin oppimistehtävässä.

- Rottia opetettiin erotteluoppimistehtävässä, jossa ne ensin saivat hakea ruokapalkinnon tietyn äänen jälkeen, mutta ei toisen. Tämän jälkeen asetelmaa muutettiin niin, että eläin joutui hylkäämään ensin opitun säännön ja opettelemaan uuden, käyttäytymisneurotieteen dosentti Jan Wikgren psykologian laitoksesta kuvailee.

Tehtävästä suoriutuivat huomattavasti paremmin ne rotat, joilla hapenottokyky oli hyvä. Rottia ei valmennettu ennen oppimiskoetta, joten tutkijoiden mukaan tulos viittaa nimeomaan hapenottokyvyn vaikuttavan suotuisasti joustavaan oppimiseen.

Jatkossa tutkimusryhmä paneutuu selvittämään, voiko jollakin tietyllä yksilöllisella liikuntasuorituksella parantaa aivojen toimintakykyä ja esimerkiksi suojautua ikääntymiseen liittyviltä muistiongelmilta.

Tulokset julkaistiin Physiology & Behavior -lehdessä.