Keski-Suomi |

Harakka on mainettaan mukavampi lintu

Harakkaperheen aamuöinen naurunremakka voi ajaa räkätykseen heränneen hermoromahduksen partaalle. Jokaisella käkätyksellä on kuitenkin oma erityinen merkityksensä ja harakka on muutekin mainettaan parempi lintu. Se voi esimerkiksi olla vaikkapa puutarhurin paras kaveri.

Harakka lennossa.
Kuva: YLE / Seppo Sarkkinen

Harakkaan liittyy lukuisia uskomuksia ja siihen on aina suhtauduttu sangen nuivasti. Harakan räkätyksen on uskottu ennakoivan kaikenlaista epäonnea ja vastoinkäymisiä: milloin se ennustaa epämieluisten vieraiden saapumista, milloin laihaa saalista kalaretkelle.

Kaukana idässä harakkaan suhtaudutaan kuitenkin täysin päinvastoin ja sille on annettu kaunis nimikin: sateenkaarilintu. Esimeriksi Kiinassa harakka on hyvän onnen tuoja, johon suhtaudutaan suurella suopeudella.

Harakka muistuttaa ihmistä

Yksi syy harakan huonoon maineeseen on varmasti sen ääni. Harakat räkättävät äänekkäästi ja vieläpä usein ihmisille sopimattomiin aikoihin, kuten aamuyön pikkutunteina. Ja vaikka harakka käyttäisikin sitä vienompaa äänivalikoimaansa, on volyymi yleensä aika kovalla.

Syitä ihmisten harakkakammoon voi etsiä myös linnun luonteesta. Ettei vaan olisi niin, että näemme harakassa itsemme?

- Harakka on hyvin sosiaalinen lintu ja hyvin ihmismäinen. Harakka elää pysyvässä parisuhteessa ja pysyvällä reviirillä. Ne kokoontuvat iltaisin tai aamuisin sosiaalisiin ryhmiin, voi olla jopa monta sataa harakkaa yhdessä katselemassa auringonlaskua ja tutustumassa toisiinsa, kuvailee tutkija Marjo Pihlaja harakan elämää.

Pihlaja on tutkinut harakan elämää vuosien ajan osana laajempaa lintujen tuktimusprojektia Jyväskylän yliopistossa. Tuloksena oli muun muassa väitöskirja otsikolla "Maternal effects in the magpie", jossa Pihlaja tutki äitivaikutusten merkitystä sopeumana vaihteleviin ympäristöoloihin. Vuosien aikana harkasta on tullut tutkijalle rakas lintu. Niin rakas, että jos pitäisi valita, mikä lintu olisi, Pihlaja ottaisi harakan hahmon.

Puhtaanapitolaitoksen henkilökuntaa

Harakka on yksi yleisimmistä pihalinnuistamme. Silti harakat saavat usein huutia esimerkiksi lintulaudoilta, sillä niiden pelätään hätistävän pienemmät tirpat pois apajien ääreltä. Monet perustelevat harakoiden häätämistä myös sillä, että ne ovat pesärosvoja ja keikkaavat munat pikkulintujen pesistä.

- Kyllähän ne käyvät lintulaudoilla siinä missä pikkulinnutkin mutta mikä oikeus kenelläkään on koon ja laulutaidon mukaan hankkia sitä ruokaa? Kyllä talitiaisetkin syövät toisia lintuja, saattavat käydä heikomman tai sairaan linnun kimppuun. Sehän on niiden elämää. Ihmistekin metsästävät ja syövät lihaa, miksi muut luontokappaleet eivät saisi tehdä niin, kysyy Pihlaja.

Harakkaa syytetään myös sotkijaksi, sillä raolleen jäänyt roskalaatikko on harakoiden mielestä herkkukori vailla vertaa. Pihlajan mukaan harkoita ei kuitenkaan kannata husia pois pihapiiristä, sillä harakkaperhe saa aikaan myös paljon hyvää.

- Varsinkin pesimäaikaan harakkapariskunta hakee ruoan poikasilleen omalta reviiriltään. Poikasille syötetään päivän aikana monta sataa grammaa hyönteisiä ja nilviäisiä. Kotilot, etanat, erilaiset toukat ja kovakuoriaiset ovat sitä ruokaa, mitä poikasille annetaan. Harakka on siis aika hyvä puutarhan suojelija, jos sen saa pihan laidalle asettumaan, Pihlaja sanoo.

Myyräpaisti maistuu harakalle

Kotipuutarhurin kannattaa pysytellä harakoiden kanssa hyvissä väleissä myös siksi, että ne popsivat etenkin talviaikaan mielellään myös myyriä, jotka saattavat aiheuttaa hankien alla suurtakin tuhoa kasvien juurille.

- Pari talvea sitten, kun oli vähän ohuempi hanki kuin nyt, meidänkin pihassa näki selvästi, että harakat ja varikset olivat käyneet kaivamassa myyriä lumen alta. Ja kyllä varmaan myös kesäaikaan saavat myyriä saaliiksi. Silloin, kun kävin tutkimassa harakoiden pesiä tutkimusta varten, niin siellä oli ihan selvästi pikkunisäkkäiden raatoja tuotu pesälle ruoaksi, kertoo Pihlaja.

Ja mitä siihen ääneen tulee, niin siinäkin on enimmäkseen kyse asenteesta.

- Harkan ääniä voi pitää vaikka sellaisena mukavana jutusteluna. Kyllä minä luulen, että ihmisistä lähtee paljon ikävämpää meteliä kuin harakoista, Pihlaja naurahtaa.

Harakan kauneus jää usein huomaamatta

Vaikka harakkaa pidetään yleensä pahan ilman lintuna, on sillä tutkija Marjo Pihlajan lisäksi myös lukuisa joukko muita ystäviä. Tutkijan mukaan harakka jakaakin ihmiset aika tarkkaan kahteen ryhmään: harakkaa joko inhotaan tai sitten sitä rakastetaan.

- Toiset vihaavat harakkaa koko sydämestään, toisille se on hyvin rakas pihalintu, kuvailee Pihlaja ihmisten ja harakan suhdetta.

Kun jokin asia on liian lähellä, sen arvoa ja kauneutta voi olla vaikea huomata. Harakalle ja usein sen kumppaniksi kuvatulle varikselle on käynyt juuri näin. Marjo Pihlajan mukaan molemmat ovat kuitenkin sangen komeita yksilöitä lintumaailmassa.

- Minusta varis on tosi tyylikäs musta-harmaa lintu, kun sitä oikein katselee. Ja harakka on aivan upean näköinen musta-valkoisine ja sinisen vihreinä hohtavinen sulkineen! Itse asiassa Tiibetissä harakkaa pidetään sateenkaarilintuna, joka on suorastaan pyhä lintu. Siellä harakka on sen verran harvinainen lintu, että sen kauneutta osataan arvostaa, Pihlaja kertoo.

Kommentoi aihetta (10 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • harakan ystävä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Mukavia rääkyjiä nuo harakat on. Ainut vika, että jos jotain kiiltävää jää parvekkeelle, niin saa sen ottaa, mutta pakkoko se on sitten tuhkakuppikin tyhjentää ? Paras tapaus oli, kun oli sisällä ikkunalaudalla ruuveja tms. niin kävivät joka aamu tyhjentämässä tuhkakupin, siinä sitä siivoa riitti.

  • Luonnonystävä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Oli mukavaa lukea tämä artikkeli. Se palautti mieleeni hivelevän kauniin luontoelämyksen vuosien takaa. Kuljin aurinkoisena talvipäivänä silloin vasta työn alla olevan Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ohi. Puutarhan halki luikertelevan puron tummaa vettä reunusti valkea lumi. Matalaan veteen oli lennähtänyt harakka kylpemään selvästikin onnellisen näköisenä. Ilmaan roiskuvat vesipisarat ja harakan siniset sulat kimmelsivät auringossa. Näky oli niin kaunis, että oli pysähdyttävä sitä ihailemaan pitkäksi aikaa.

  • Ka, mukava seurata.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tuskimpa meiltä eväs loppuu, jos varikset ja harakat on kavereina. Pihassa on ollu pesä 3v. ja tulleevat siihen takasin joka kesä, liekkö samoja vai uusia harakoita oleilemaan.

  • Aatos

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Metropolin pientaloalueet ja puistot suosivat monokultturia. Rotat, myyrät, kotilot, rusakot ja kaniinit voivat vapaasti lisääntyä. Petoeläimille ja luonnon normaaleille ravintoverkoille ei ole tilaa. Harakoiltakin puuttuu pesimäpaikkoja, kun epäsiisteinä pidetyt pusikot raivataan pois. Ihmetellään, että onpa paljon punkkeja ja osoitellaan sormella töpöhäntiä. Miksi ihminen rakentaa ympäristöstään itselleen Ongelman?

  • Kalle

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    666, tänään klo 13:05

    Sinun olisi varmaan tosi viihtyisää elää yksin Telluksella.

    Meillä riittää omenia harakoillekkin, marjoihin eivät juuri koske, koiran ja kanojen kupeilla joskus käyvät, sitten lisään niihin ruokaa. Meillä on sopuisa piha, tilaa kaikille.

  • maalta

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Minunkin sydämeni on heltynyt noille isommillekin linnuille. Vien kuivaa leipää ja muuta sopivaa ison roskiksen kannen päälle. Jyvät on sitten omenapuun juurella. Käyvät ne sielläkin aterioimassa. Onhan niilläkin nälkä. Onneksi meidän miehet ei niitä ammu. Iloa niistä on.

    Kesällä hätistelen lienten lintujen poikasten kimpusta. Viime kesänä seurasin, kun kolme kirjosiepon poikasta lähti ensimmäistä kertaa lentoon. Emo näytti, minne kannattaa suunnata. Räpyttelikin hitaammin. Se oli paras näytelmä ikinä.

  • Cornelia

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Harakat todella ovat joko rakastettuja tai vihattuja lintuja. Tämä artikkeli on todella hyvä ja toivottavasti havahduttaa ihmiset ja etenkin lintuihmiset näkemään harakan kauneuden ja ne hyvät puolet!

  • ikuinen parisuhde minullakin

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Olen aina rakastanut harakoita niiden kauneuden ja viisauden tähden. Pihallamme on niitä runsaasti. Ruokaa riittää kaikille linnuille. Ylläoleva artikkeli oli mielenkiintoista luettavaa.

  • 666

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    harakka tuo ihmisen ystävä syö omenat puista ja mansikat pellosta ja kissojenkin ruuat

  • harakka ja muu lintu fani

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Piristi mieltä mukavasti kun luvin äsken artikkelin jossa sanottiin että, ampumis lupaa annetaan variksille, harakoille, harmaalokeille ja merilokeille yhteensä. musta se on niin surullista

Tuoreimmat aiheesta: Keski-Suomi

Pääuutiset

Kotimaa

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Kerrostaloasuntoja Helsingissä heinäkuussa 2014.

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään tohtoria saati maisteria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä