Tampere |

Härmälän huvilarannikko oli herrasväen lekottelupaikka

Pyhäjärven ranta oli 1800-luvun lopulta lähtien Härmälässä komeitten huviloitten koristama. Huvilat kuuluivat Tampereen herrasväelle. Nykyisen Talvitien kohdalla oli kaupunkimatkaa oikaiseva talvitie. Se oli ainut paikka, jossa rantaan oli rahvaallakin vapaa pääsy. Kun herrasväki kaipasi yhtä ja toista palvelua, kansalle tarjoutui ansiomahdollisuuksia.

Juhani Hilden vietti nuoruutensa Härmälässä. Hän näyttää tuntevan Pyhäjärven rannalta joka kolkan. Talvitien päässä, venelaiturin ja täytemaan muodostamalla rannalla, Hilden kertoo, että ennen täällä näytti aivan toiselta.

Paikka oli täynnä toinen toistaan komeampia huviloita. Kun Hatanpään kartano vuokrasi rantaviivaa Tampereen silmää tekeville, sinne rakentui kolmentoista huvilan näyttävä kokonaisuus. Elettiin 1800-luvun loppua.

- Metsola, Sommer, Hagberg, Hiekka, Enqvist, Haarla, Vuorenheimo, Koiso …. Nimiä tipahtelee Hildeniltä kuin apteekin hyllyltä.

Pitkät laiturit laivoja varten

Herrasväki asui huvilarannikolla kesäisin. Palvelijat hoitivat ikävät arkirutiinit ja puutarhureitten hoitamilta kasvimailta riitti vihanneksia kaupungin toreillekin. Rantalaiturit olivat pitkät, koska vaivattomin matka kaupunkiin hoitui laivoilla. Laukontorin satamaan kuljettiin aamuin illoin. Maata pitkin matka oli hankala, kun rautatie piti ylittää kaksi kertaa.

- Osa huvilatonteista oli isoja. Vuorenheimon tontti oli 15 hehtaaria, tietää Hilden, joka on kirjoittanut huvilarannikosta myös kirjan.

Vuorovaikutusta rahvaan kanssa

Härmälän rahvaalle ei pääsy Pyhäjärven rantavesiin kuulunut jokamiehenoikeuksiin. Rahvasta saattoi tosin asua tonttien sivurakennuksissa, koska monenlaista työväkeä tarvittiin kyntöön, kunnostukseen, lapsenhoitoon ja huoltohommiin.

- Lähistön lapset saattoivat hankkia elantoa myymällä lomalaisille marjoja, rapuja ja sen sellaista, kertoo Hilden. Hän on aikoinaan haastatellut monta tuota tointa harjoittanutta.

Sisällisodan ajasta huvilat säilyivät hyvin, paljon muuta tuhoa ei tullut kuin että Hagbergin kanala paloi.

Huvilakauden jäänteitä näkyy yhä

Myöhemmin monet huviloitten asukkaat olisivat lunastaneet rakennukset itselleen, mutta omistaja Idman ei siihen suostunut. Kun maan omistajaksi tuli vuoden 1913 jälkeen kaupunki, ei lunastaminen onnistunut sen helpommin. Osa rakennuksista myytiin kaupungille. Rakennuksia on muutettu sittemmin sosiaalisiin tarkoituksiin lastenkodeiksi ja kouluiksi kuten esimerkiksi Lepolan huvila.

Osa huviloista rappeutui ja lahosi 1960-luvulle tultaessa.

Lähteet:
YLE Tampere / Mauri Tikkamäki

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Tampere

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä