Kotimaa |

"Harrasteaseet ovatkin osa maanpuolustusta" – väkivaltaa tutkineen taiteilijan mielestä Suomessa on viranomaisten hyväksymää asekätkentää

Valokuvaaja Harri Pälviranta on tutkinut väkivallan esittämistä niin taiteessaan kuin väitöskirjassaankin. Asekeskustelusta elokuvan tehnyt Pälviranta näkee tämänhetkisessä asekeskustelussa suuren muutoksen.

Valokuvaaja Harri Pälvirantaa kiinnostaa väkivallassa sen kaksijakoinen luonne.
Yksi taiteen tehtävä on pitää jatkuvasti ja herkeämättä yllä keskustelua tekemistämme eettisistä kysymyksistä ja moraalisista, Pälviranta sanoo. Kuva: Marko Siekkinen / Yle

Oulussa Pohjoisen valokuvakeskuksen galleriassa on esillä valokuvaaja Harri Pälvirannan näyttely ASE.doc. Näyttelyssä on esillä muun muassa suurikokoisia kuvia koulusurmaajista. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen taiteilija halusi tarttua vaikeaan aiheeseen valokuvien keinoin. Väkivalan kaksijakoinen luonne kiehtoo taiteilijaa.

– Se on jotain, joka yksioikoisesti kielletään tai koetaan vääräksi. Samaan aikaan sitä vaalitaan yhteiskunnassa ja mediassa villistikin. Myös katsojana ja kokijana me sekä järkytytään että nautitaan siitä samaan aikaan. Se on yksi inhimillisen kokemuksen muodoista, joka ei selviä meille.

Taide väkivallasta jakaa ihmiset

Suomessa on paljon aseita suhteutettuna väestöön, ja aseiden myötä kuolemaan johtaneita väkivaltatapauksiakin Suomessa on Euroopan mittakaavassa paljon, Pälviranta pohtii. Esimerkiksi metsästys on suosittu harrastus. Pälviranta tietää, että hänen taiteellinen työnsä väkivallan ja aseiden parissa jakaa ihmisiä.

Aseista keskustelu on Suomessa poteroitunut kahteen osapuoleen, jotka eivät käy keskustelua, vaan puhuvat peräkkäistä monologia.

– Harri Pälviranta

– Kun taiteessa käsitellään väkivaltaa, se synnyttää toisille totaalisen torjunnan. Toiset kohtaa asian mielenkiintoisena kutsuna tai haasteena, jonka kautta pääsee avautumaan ajattelemaan vaikeita asioita. Pyrkimyksenä on kuitenkin tehdä teoksia, jotka ovat myös esteettisesti vaikuttavia.

"Keskustelu aseista on poteroitunut"

Harri Pälvirannan näyttelyssä on mukana 35-minuuttinen videoteos, joka perustuu Suomessa käytyyn asekeskusteluun. Suuri asekeskustelu -teos tarkastelee Suomessa käytyä, Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeistä keskustelua. Elokuvassa ruoditaan muun muassa aseiden omistamisen ja käytön mielekkyyttä.

Elokuvassa näyttelijöiden repliikit ovat suoria lainauksia Suomessa käydystä asepuheesta. Se on myös ensimmäinen analyysi asekeskustelusta.

– Aseista keskustelu on Suomessa poteroitunut kahteen osapuoleen, jotka eivät käy keskustelua, vaan puhuvat peräkkäistä monologia. Eli asekysymys ei mene eteenpäin keskustelemalla. Osa puolustaa saavutettuja oikeuksia ja toiset ajattelevat yhteiskunnalle aiheutuvan harmin näkökulmasta, että jotain pitäisi tehdä. Tämä on vähän samanlainen kysymys kuin alkoholi.

Aseista keskusteluun on tullut uusi käänne

Pälviranta sanoo, että Pariisissa 2015 syksyllä tapahtuneen terroristiampumisen jälkeen suomalainen asekeskustelu on muuttunut. EU:n suunnitelmat kiristää aselakeja on saanut Suomen neuvottelemaan erityisvapauksia ja lievennyksiä.

Valokuvaaja Harri Pälviranta sanoo, että Suomessa keskustelu aseista on poteroitunut.
Valokuvaaja Harri Pälviranta epäilee, että hänen näyttelynsä kuvista muotokuva Pekka-Eric Auvisesta on suomalaisille vaikein sulattaa. Näyttelyssä jokainen kuva muodostuu yli tuhannesta pienestä uutisotsikosta. Kuva: Marko Siekkinen / Yle

– Pääargumentti siinä on maanpuolustuksellinen kysymys. Aikaisemmin, ainakaan minun aineistossani ei ole tullut vastaan kuin satunnaisia viitteitä siihen, että suomalaisilla laaja-alaisella aseharrastamisella ja maanpuolustuksella on selvä yhteys.

Pälvirannan mielestä harrastuskäytössä oleva ase on harrastusase ja sen olemassaolon oikeutus liittyy siihen. Joko se liittyy metsästykseen tai tarkkuusammuntaan tai keräilyyn, se on hyvin selvästi rajattu suomalaisessa aselaissa, taiteilija pohtii.

– Nyt tällainen uusi argumentti on tuotu julki ministeritasolta. Olen leikillisesti sanonut, että tämä on viranomaishyväksyttyä asekätkentää, koska meillä on ikään kuin puolustustarkoitusta varten varattuja aseita kotikäytössä.

Tällaisen potentiaalin varaaminen on iso väkivallan ele.

– Harri Pälviranta

Harri Pälviranta sanoo, että asekeskusteluun tulleen uuden perustelun myötä kotona olevan aseen merkitys muuttuu radikaalisti. Hänen mukaansa poikkeusolosuhteiden ulkopuolelle syntyy voimankäytöllinen potentiaali niille tavallisille ihmisille, joilla sitä ei todellisuudessa ole.

– Tällaisen potentiaalin varaaminen on iso väkivallan ele. Kun nämä argumentit ovat aika suoraviivaisia ja jollain lailla fundamentaalisesti perustelemattomia, olen ihmetellyt, että niihin ei ole takerruttu analyyttisemmin tai kriittisemmin. Lainsäädännössä määritelty aseen funktio liukuu ja siitä pitäisi olla huolissaan.

Valokuvaaja Harri Pälviranta on aloittanut myös uuden projektin aseiden parissa. Useamman vuoden projektissa hän kuvaa omien poikiensa asekiinnostusta kotona leikeissä. Harri Pälviranta: ASE.doc on esillä Oulussa 17. huhtikuuta saakka.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä