Kotimaa |

Harva käy taloyhtiökokouksessa – Viisi syytä, miksi kannattaisi mennä

Kevät keikkuen tulevi, samoin taloyhtiöiden vuosittaiset yhtiökokoukset. Kuitenkin vain kolmannes osakkaista osallistuu niihin, arvioi Kiinteistöliitto. Kaikkien kannattaisi, yhtiökokouksessa päätetään rahanarvoisista asioista, kuten vastikkeesta.

Asunto-osakekirja.
Kuva: Sami Tammi / Yle

Kiinteistöliitto kampanjoi taloyhtiöiden yhtiökokouksiin osallistumisen puolesta. Teemana on: Tule kuulemaan oman sijoituksesi tilanne.

– Joissakin yhtiöissä osallistujia on runsaastikin, toisissa voi olla melkein pelkästään hallitus paikalla, kertoo Kiinteistöliiton lakimies Kaisu Terkki.

Yleensä osakkeiden omistajat lähtevät herkemmin liikkeelle yhtiökokouksiin, jos tiedossa on esimerkiksi laaja korjaushanke.

Terkki: Osakkaan hetki vaikuttaa

Lakimies Kaisu Terkki perustelee viidellä argumentilla, miksi osallistuminen taloyhtiön kokoukseen kannattaisi.

YKSI Osakkaalla on oikeus saada asioita päätettäväksi yhtiökokouksessa. Kun hän on riittävän aktiivinen ja toimii ajoissa, hän voi esittää asian hallitukselle ja pyytää, että se käsitellään yhtiökokouksessa.

Jos asiaa ei ehdi viedä eteenpäin ennen yhtiökokouskutsun lähettämistä, sen voi nostaa vielä kokouksessakin yhdessä keskusteltavaksi, mutta päätöksiä asiassa ei voida tehdä.

KAKSI Yhtiökokouksessa osakas on vaikuttamassa siihen mihin yhtiö on menossa. Yhtiökokouksessa tehdään päätökset ja niistä päättävät paikalla olijat. Sen jälkeen ei enää itku auta markkinoilla, sillä yhtiökokouksen jälkeen hallituksen tehtävänä on ryhtyä toteuttamaan yhtiökokouksen päätöksiä.

Mies tekee putkiremonttia
Kuva: YLE
KOLME Yhtiökokous on se paikka, jossa itseä askarruttavat kysymykset tuodaan esiin. Lain mukaan osakkaalla on juuri yhtiökokouksessa kyselyoikeus.

Yhtiön isännöitsijälle ja hallitukselle voi esittää kysymyksiä, ja isännöitsijän ja hallituksen pitää myös vastata niihin.

NELJÄ Taloyhtiön tila selviää yhtiökokouksessa, samoin miltä esimerkiksi tulevan vuoden talousarvio ja kuluneen vuoden tilinpäätös näyttää. Samalla päätetään muun muassa yhtiövastikkeen suuruudesta ja korjaushankkeista, joilla voi olla isokin vaikutus osakkaan talouteen.

Kokouksessa valitaan taloyhtiön hallitus ja tilintarkastajat eli tehdään kaikki merkittävät hallintoon ja talouteen liittyvät päätökset.

VIISI Yhtiökokouksessa osakas onkin valitsemassa juuri edellämainittuja henkilöitä, joiden haluaa pitävän huolta sijoituksestaan.

Ketään ei pakoteta hallitukseen

– Me kannustamme siihen, että ihmiset olisivat niin kiinnostuneita omasta sijoituksestaan, että haluaisivat itsekin lähteä mukaan hallitukseen, Kaisu Terkki sanoo. Karu tosiasia on, että hallituksiin ei yleensä ole hirveää tunkua.

Terkki sanoo joskus kuulleensa, että ihmiset eivät menisi sen takia kokouksiin, että pelkäävät joutuvansa esimerkiksi hallitukseen.

– Pitää muistaa, että ketään ei voi pakottaa hallitukseen. Se vaatii suostumuksen.

Mikä sitten osallistumisessa tökkii? Terkin olettamus on se, että ihmiset kokevat helpommaksi esimerkiksi auton omistamisen. Se viedään huoltoon, koska se kuuluu asiaan.

Ja itsestä pidetään huolta. Jos hampaassa on reikä, sen takia mennään hammaslääkäriin ja pannaan se kuntoon. Asuntosijoitusta ei osata ajatella omaisuutena, jota pitää huoltaa samalla tavalla.

– Ehkä on niin, että jos asutaan jossakin huoneistossa, niin vain siitä huoneistosta pidetään huolta. Maalataan seiniä tai tapetoidaan. Mutta ei nähdä kokonaisuutta, että tässähän on tämä yhtiö, johon huoneisto kuuluu. Ja että tästä yhtiöstä pitää pitää huolta, että huoneiston arvo säilyy.

Terkin mielestä voitaisiin ylipäätään kysellä sitä miksi ihmiset eivät koe yhtiökokousta sen tärkeämpänä. Terkki toivoisi, että hallitukset viestisivät enemmän siitä mitä yhtiökokouksessa kaiken kaikkiaan tehdään.

Ja jos osakkeenomistaja ei itse pääse yhtiökokoukseen, hän voi valtuuttaa jonkun toisen osallistumaan siihen valtakirjalla.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä