Lappi |

Harvinainen perhoslaji haaviin Sodankylässä

Kairanokiperhonen (Erebia disa) yllätti Metsähallituksen inventoijan heinäkuun alkupuolella Sodankylän Pomokairan soidensuojelualueella. Havainto oli ensimmäinen sillä alueella. Kaikkiaan Lapin luontopalvelujen päiväperhosten inventoinneissa löydettiin viisi entuudestaan tuntematonta kairanokiperhosen populaatiota.

Kairanokiperhonen
Kairanokiperhonen on harvinainen, usein vain parillisina vuosina aikuistuva suomusiipi, jota tavataan rämeisillä soilla Metsä- ja Tunturi-Lapissa. Kuva: Jukka Salmela / Metsähallitus

Kairanokiperhonen löytyi avoimilta nevarämeiltä, jotka sijaitsivat laajojen aapasoiden reunaosilla. Sitä tavattiin nyt useimmiten yhdessä suokirjosiiven ja rahkahopeatäplän kanssa, jotka molemmat ovat valtakunnallisesti melko harvinaisia ja osin taantuneitakin suoperhosia.

Kairanokiperhonen on harvinainen, usein vain parillisina vuosina aikuistuva suomusiipi, jota tavataan rämeisillä soilla Metsä- ja Tunturi-Lapissa. Oletetaan, että laji käyttää ravintonaan jotain sara- tai heinäkasvia, mutta tarkkaa tietoa ei ole.

Purohopeatäplä havaittiin Savukoskella

Kyseessä on valtakunnallisesti silmällä pidettävä laji, jonka levinneisyys on melko hajanainen. Savukosken havaintopaikkakin oli pieni ja rajoittui kahteen rehevään puronvarteen. Purohopeatäplän toukka käyttää ravintokasvinaan orvokkeja.

- Savukosken esiintymä on eliömaantieteellisesti mielenkiintoinen. Purohopeatäplää olisi syytä etsiä myös Sallasta sekä Itäkairasta ja UKK-puistosta sopivilta elinympäristöiltä, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Jukka Salmela.

Purohopeatäplä (Boloria thore) on Suomessa perinteisesti jaettu kahteen alalajiin, Tunturi-Lapissa esiintyvään pohjoiseen ja pienellä alueella Pohjois-Karjalassa eteläiseen alalajiin. 2000-luvun alussa tämä laji havaittiin kuitenkin myös Metsä-Lapista Savukoskelta läheltä Tulppiota. Tämän havainnon myötä jako kahteen alalajiin on hylätty.

Inventoinnit perustyötä lajistotiedon kartoittamiseksi

Kesän päiväperhosinventoinnit ovat osa Metsähallituksen perustyötä lajistotiedon kartuttamiseksi suojelualueilta. Hyönteisselvityksiä on vuonna 2012 kuitenkin kohdennettu niille suojelualueille, joille on muuta maankäyttöpainetta, käytännössä kaivoshankkeita.

Perhosten ohella suojelualueilta on kerätty muun muassa vaaksiaisia jotka ovat hyviä rimpisten soiden arvottamisessa. Vaaksiaismääritykset valmistuvat vasta vuoden lopulla.

- Suojelutyötä ei voi kannata pohjata vain yhden tai kahden eliöryhmän perusteella, koska eri eliöryhmät, kuten vaikkapa päiväperhoset ja vaaksiaiset, ilmentävät erilaisia luontoarvoja. Esimerkiksi ne suot, joilla tavataan kairanokiperhosta, eivät todennäköisesti ole hyviä uhanalaisille sääskille ja kärpäsille. Tästä syystä lajitietoa pitää kerryttää laajalla arsenaalilla, linjaa Salmela.

Kommentoi aihetta

(7 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

voivoi

Ilmoita asiattomasta kommentista

jopas on taas niin helekutin tähellistä rahan polttamista!!



keletappi

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ympäristön tutkiminen ja ympäristöntilan seuranta on tärkeää tulevaisuutemme kannalta, toisin kuin vaikka jotkut olumppialaiset tai jatkuvan talouskasvun ihannointi.


Tyypillistä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Masentavaa että joku on taas voivottelemassa sitä kun kaikki yhteiskunnan raha ei mene hänen omaksi edukseen. Eliölajien tutkiminen ja dokumentointi on tärkeää jotta voimme oppia paremmin ymmärtämään elinympäristömme biodiversiteettiä ja suojelemaan mahdollisesti harvinaisia ja katoamassa olevia lajeja. Maapallo ei ole pelkästään ihmisten käyttöön.



Ihme ja kumma!

Ilmoita asiattomasta kommentista

Harvinainen ihmislaji alkuperäinen ja aito lappilainen tavattu lapissa hillajängän laidassa, rauhoitus ja suojelutoimet on silti lapsengengissä, johtuen eeuun hajoita ja hallitse politiikasta.

Tuoreimmat aiheesta: Lappi

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä