Iloiset huudot Mikkelin Laajalammen eteläisellä uimarannalla paljastavat, että oppiminen voi olla hauskaa. Meneillään on kaupungin järjestämä uimakoulu, ja ennen veteen menoa lämmitellään patsashipalla. 

- Nyt menossa ovat kesän viimeiset uimakouluviikot, ja kaikkiaan Mikkelin kaupungin kuudessa uimakouluissa on polskinut  noin 80 innokasta kokelasta, kertoo uimaopettaja Salla Munukka.

Kun alkukesä on ollut kylmää ja vesi viileää, hauskat pelit, leikit ja mielikuvat houkuttelevat pienempiä veteen. Uimahallissa aikaisemmin polskineille luonnonvesi voi olla oudompi tuttavuus.

- Luonnonvesi on uimahallia kylmempää,  ja vieressä ei ole saunaa, mihin pääsee lämmittelemään. Monelle lapselle outo asia voi olla myös tummempi ja mutainen pohja,  jossa on keppejä ja muita esteitä. Täällä totuttelemme siihen, että varpaat eivät aina näy, nauraa Salla.

"Kyllä vesi on pikkusen kylmää"

Mikkeliläinen Luka polskii innokkaasti muiden uimakoululaisten mukana. Kahdeksanvuotias tunnustaa, että uimaopetusta vielä tarvitaan.

- En kauheesti osaa uida, mutta olen minä tuolta metallitangon luota hyppinyt, selvittää pikkumies heilauttaen rennosti kättään laiturin suuntaan. Tavoitteena on oppia tänä kesänä uimaan, jotta joskus tulevaisuudessa voisi uida yhdessä pikkusiskon kanssa.

Helpointa on uida koiraa

- Kahdeksanvuotias Luka

- Helpoin tyyli on koira, siinä kun kädet ja jalat on koko ajan veden alla, ja sitten vaan kauhotaan, selventää uimari oppimaansa.

Viileä vesi ei ole innokasta oppilasta haitannut, vaikka puolen tunnin polskimisen jälkeen vesi tuntuu kylmältä.

- Kyllä se pikkuisen kylmää on, hihkaisee uimakoululainen, ja jatkaa patsashippaa kavereiden kanssa. 

Saa roiskia ja pärskiä

Salla ja uimaopettajakaveri Karoliina Ripatti ovat yhtä mieltä siitä, että hyvä ikä opetella uimaan on viiden kuuden vuoden kieppeillä ennen koulun alkua. Vauvauijatkin uimakoulussa polskijoiden joukosta erottuvat.

- Kyllä lapsesta huomaa, jos vesielementti on tuttu. Vauvauijat eivät aristele vettä vaan pärskivät paljon, toteaa Salla hyvillään.

- Täällä saa pärskiä ja pitää pärskiä. Ensimmäiset päivät uimakoululaisten kanssa totuttelemme veteen. Aluksi puhallamme kuplia, ja kasvoihin saattaa roiskua vettä. Sitten harjoitellaan potkuja ja liukuja, ja seuraavalla viikolla koiraa, myyrää ja selkäuintia, kertoo Karoliina.

Uimakoululaiset tavoittelevat Suomen uimaliiton alkeismerkkiä. Haastetta riittää, sillä muiden temppujen lisäksi merkkiä varten on uitava kymmenen metriä myyrä-, selkä- tai rintauintia. Tänään harjoittelu aloitetaan parilla lämmittelyleikillä maalla ja sitten luvassa on haukihippaa.

- Vähän hienoo, kuulu polskimisen seasta kirkas pojanääni.