Tiede

Haurastuminen uhkaa ikäihmisiä – testaa oma kuntosi

Yli 70-vuotiaiden kunto on parantunut selvästi viime vuosikymmeninä. Monille ikäihmisille tulee kuitenkin lopulta eteen haurastumisen ja rappeutumisen aika. Eurooppalaistutkimuksessa yritetään selvittää, miten toimintakyvyn heikkenemistä voidaan hidastaa.

Esko Kylli
Esko Kylli Kuva: Yle

Helsingin yliopisto on lähtenyt mukaan eurooppalaiseen tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään vanhuuden liikunnallisen toimintakyvyn heikkenemistä ja sen ehkäisyä.

Yhdeksässä maassa toteutettavan Sprintt-tutkimuksen toivotaan selvittävän, auttavatko liikunta ja ravitsemushoito hidastamaan tätä osin vääjäämätöntäkin kehitystä.

Geriatrian professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta kertoo, että toimintakyvyn heikkenemisen vaara on suuri ikäihmisten määrän kasvaessa. Kehitystä pitää ehkäistä, koska silloin vanhat ihmisetkin pysyvät hyväkuntoisina ja toimintakykyisinä, hän sanoo.

Timo Strandberg
Timo Strandberg Kuva: Yle

Strandbergin mukaan samalla haetaan yhteisesti hyväksyttävää määritelmää vanhuusiän haurastumisoireyhtymälle, joka tunnetaan nykyisin gerastenia-nimellä.

Plussaa olisi, jos tutkijat löytäisivät merkkiaineita, jonka avulla gerastenia voitaisiin tunnistaa.

– Markkereita ja hoito-ohjeita haetaan ja ennen kaikkea parhaita toimenpiteitä, joilla voidaan estää toiminnanvajeiden syntymistä vanhoille ihmisille.

Suomalaisten yli 70-vuotiaiden kunto on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta joukosta löytyy yhä sekä erittäin hyväkuntoisia että äärimmäisen huonokuntoisia.

Strandbergin mukaan gerasteniasta kärsii Euroopassa arviolta kymmenen prosenttia 65–70-vuotiaista ja sen esiaste on noin joka kolmannella. Yli 80-vuotiaista oireyhtymä on arviolta jo 30–40 prosentilla.

– 100-vuotiaita maratoonareitakin on, joten ihan kaikille se ei tule hyvin vanhanakaan, Strandberg muistuttaa.

Koehenkilöistä pulaa – halukkaat liian hyväkuntoisia

Meillä tutkimukseen tarvitaan sata koehenkilöä. Halukkaita on runsaasti, mutta ongelmaksi on muodostunut, että he ovat liian hyväkuntoisia.

Strandbergin mukaan Sprintt-tutkimukseen haetaan nimenomaan sellaisia ihmisiä, joilla toimintakyky on vaarassa heikentyä. Mukaanottokriteerit ovat aika tiukat, hän myöntää.

Ihan terveesti huolestuttaa, ei sen kummemmin. Kunhan ei joutuisi sängynpohjalle.

– Esko Kylli

Niihin tyssäsi myös helsinkiläisen Esko Kyllin halu osallistua tutkimukseen. Hän myöntää olevansa hyvässä kunnossa korkeasta iästään huolimatta.

Kylli ei ole tavattoman huolestunut, mutta myöntää tulevaisuuden mietityttävän.

– Ihan terveesti huolestuttaa, ei sen kummemmin. Kunhan ei joutuisi sängynpohjalle. Se on ehkä suurin huoli, sanoo Kylli.

Oletko viimeksi kuluneen vuoden aikana menettänyt vähintään 5 kg tai vähintään 5 % edellisen vuoden painosta?

Oletko viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut täynnä tarmoa vain vähän aikaa tai ei lainkaan?

Oletko viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut vuoteenomana tai viettänyt suurimman osan ajasta istuen ja käynyt vain harvoin lyhyellä kävelyllä tai harrastanut muuta kevyttä toimintaa?

Kuluuko sinulta neljän metrin kävelymatkaan 5 sekuntia tai enemmän?

Onko sinulla vaikeuksia nostaa tai kantaa tavanomaista ruokaostoskassia?

Tuoreimmat aiheesta: Tiede

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä