Kulttuuri

Hektinen aika haastaa teatterin rytmin

Ennen suuri musikaali saattoi pyöriä puolitoista vuotta näyttämöllä. Nykyään halutaan nopeasti jotain uutta, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.

- Seinäjoen kaupunginteatterissa on 6–7 ensi-iltaa vuonna 2016.
Teatterin ovien taa tulee yhä useammin muutakin kuin perinteisiä näytelmiä. Kuva: Tuulia Kujanpää/Yle

Arjen hektinen rytmi näkyy myös teatterissa. Teatteriyleisö haluaa aikaisempaa nopeammin uutta tuotantoa teatteriin.

– Kun huomataan, että tulee hyvä musikaali, kaikki haluavat nähdä sen samaan aikaan. Muutaman kuukauden jälkeen yleisö kyllästyy ja miettii että jaahas, mitä seuraavaksi? Rytmi on paljon nopeampi kuin ennen, Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos kertoo.

Avustusten pienentyessä nopea tahti tuo yhä enemmän haasteita teattereille.

– Kun valtionavustukset vähenevät, niin ei oikein pystytä tekemään tuotantoa siinä rytmissä kuin pitäisi. Jos haluaa tehdä isompaa, täytyy muistaa, että on tietty määrä henkilökuntaa, sillä pitää pärjätä. Se vaikuttaa ensi-iltojen määrään. Jos tehdään isompaa isolla puolella, niin välttämättä ei voida tehdä jotain pienellä puolella, hän kertoo.

Fokus siirtyy nopeasti

Päätökset lähteä teatteriin syntyvät Lindroosin mukaan lähempänä esitystä kuin aiemmin. Ennen teatterikäyntiä suunniteltiin viikkojakin etukäteen, nykyään yleisö päättää teatterikäynneistään viime hetkillä. Myös tämä asettaa yhdessä vähenevien avustuksien kanssa haasteita teatterille, sillä on vaikea ennakoida, mikä esitys menestyy.

- Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.
Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos kertoo, että päätös teatteriin lähtemisestä tehdään nykyään lyhyemmällä varoitusajalla kuin aiemmin. Kuva: Tuulia Kujanpää/Yle
– Teatterissa meidän pitää taas ajatella aina vuosi–puolitoista eteenpäin. Kun avustukset vähenevät, täytyy olla erittäin tarkka rahan suhteen ja välttää riskejä. Toisaalta on hankala tietää, mikä on riski.

Tämänhetkisessä teatteritrendissä näkyy myös se, että nykyään halutaan enemmän jotain sävähdyttävää.

– Halutaan nopeammin uutta kuin aikaisemmin ja haetaan useasti myös wow-efektiä ja spektaakkeleja.

Teatterin käsite laajenee

Tulevaisuudessa teatterissa voi olla paljon muutakin kuin näytelmiä. Lindroos arvelee, että teatterin ohella toteutettavat muut ohjelmanumerot lisääntyvät.

– Teatteri ei ole tulevaisuudessa enää sitä, että tullaan katsomaan tiettyä esitystä ja se siitä. Teatteritalossa on paljon muutakin. Täällä on tiloja, joita voidaan vuokrata. Voidaan tehdä myös yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Yhteistyötä Seinäjoen kaupunginteatteri tekee jo esimerkiksi Selmu ry:n kanssa, minkä johdosta taloon saadaan konsertteja. Teatteri on avannut ovensa myös stand up -esiintyjille ja roasteille eli tapahtumille, joissa pilkataan hyväntahtoisesti ennalta valittua henkilöä.

– Maailma muuttuu, ja siihen pitää reagoida. Meidän tulee kuunnella mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Tulevaisuudessa vuorovaikutteisempaa teatteria?

– On jännä nähdä, minkälainen teatteriesitys on 20 vuoden kuluttua. Pitääkö esityksen dramaturgia rakentaa uudestaan? Ihmiset haluavat olla vaikuttamassa siihen, mitä Hamlet tekee. Interaktiivisuus luultavasti kasvaa tulevaisuudessa, pohtii Lindroos.

Teatterin kuolemaan Lindroos ei usko.

– Teatteri taidemuotona säilyy tulevaisuudessakin, sillä on pitkä historia ja ihmisillä on tarve kuunnella tarinoita. Lavalla näkee elävän ihmisen, ja se on vaikuttavaa. Suomi on lisäksi teatterihullua kansaa. Teatteri on kuin jääkiekko: välillä on yleisökatoa, mutta kyllä katsojat tulevat takaisin. Hyvät tarinat ja hyvät pelit kiinnostavat aina.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä