Kotimaa |

Helmeilevä raakku kaipaa lisääntyäkseen kaverin

Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien ja kirkkaiden vesien simpukkalaji. Harvinaisuutensa takia se on rauhoitettu. Hyrynsalmella selvitetään raakun lisääntymismahdollisuuksia lohien avulla.

Tämä raakku on kasvatellut kuortaan noin 50 vuotta.
Tämä raakku on kasvatellut kuortaan noin 50 vuotta. Kuva: Yle

Vielä vuosisata sitten, kun simpukkatilanne oli hyvä ja helmenetsintä oli luvallista, lisääntymisikäiset raakut päätyivät saalistuksen kohteeksi.

Jokihelmisimpukan sisällä saattoi valmistua helmi - hyvällä tuurilla. Hyrynsalmelta löytyi 1930-luvulla Suomen suurin simpukanhelmi, mutta siinä oli kauneusvirhe.

- Helmessä oli musta pilkku, eikä se saanut aikanaan suurta huomiota. Hyrynsalmen Emäjoki on ollut merkittävä helmenpyynnin keskus, alueella on ollut jopa helmestämiseen erikoistuneita taloja. Helmenpyynti ei kuitenkaan ollut elinkeino, vaan ilmiö ja harrastus, tutkija Anna Laakkonen sanoo. 

- Kuuluisin helmestäjä Konrad Hollo sai 1920-luvulla nykyrahassa 100 000 euron arvoisen helmen. Helmet olivat harvinaisia, ja koruihin haluttiin vesien jalokiviä, Laakkonen lisää.

Kotiseutuneuvos Kalle Juntuselle tarinat helmestäjistä ovat tuttuja jo lapsuudesta.

Kuuluisin helmestäjä Konrad Hollo sai 1920-luvulla nykyrahassa sadan tuhannen euron arvoisen helmen.

- Kalle Juntunen

- Helmestäjälle helmi tuli, jolle salliainen sen salli. Jos simpukka näytti vanhalta ja jäkäläkasvuiselta, tiesi, että se on ollut paikallaan pitkän aikaa. Se todennäköisesti sisälsi helmen.

Helmet maailmalle

Emäjoesta nousseet helmet eivät jääneet hyrynsalmelaisten iloksi.

- Ne päätyivät varakkaiden koristeiksi ympäri maailmaa. Sormuksiin ja koruihin. Arvokkainta helmeä kutsuttiin myös markkinahelmeksi, kertoo Kalle Juntunen.

Raakun helmi valmistuu pienestä hiekansirusta.

Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen Emäjoen varressa.
Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen. Kuva: Jouni Pilto / Yle

- Parhaimmat helmet muodostuvat isoihin raakkuihin. Raakkuun on joutunut epämiellyttävä hiekanmuru, jota raakku yrittää poistaa. Siten murun ympärille muodostuu helmi. Muodostumiseen kuluu aikaa, sanoo suojelubiologi Mervi Laaksonen Metsähallituksesta.

Myöhemmin 1900-luvun puolivälissä jokien valjastaminen vesivoimalle vaikeutti simpukan olosuhteita. Simpukan elämä on usein paikalleen jumittunutta, mutta vaikeat olosuhteet saattavat pistää sen liikkeelle virtaavan veden mukana.

- Raakun kohdalla ravinnon määrä ja epäsuotuisat olosuhteet vaikuttavat liikkumishalukkuuteen.

Jokihelmisimpukan lisääntyminen sattuman kauppaa

Jokihelmisimpukka tulee lisääntymisikäiseksi vasta parikymppisenä eikä sekään takaa mitään.

- Lisääntyminen riippuu joen tilasta ja isäntäkalan olemassaolosta, pystyykö raakku lisääntymään, sanoo suojelubiologi Mervi Laaksonen Metsähallituksesta. 

Jokihelmisimpukka tarvitsee toukkavaiheessa ympäristöönsä lohikaloja, sillä simpukat loisivat lohikalojen kiduksissa. Elinehtoina ovat myös puhdas ja virtaava vesi.

Hyrynsalmen Emäjoessa raakkujen lisääntymistä selvitetään kalastamalla ja analysoimalla lohia.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä