Kulttuuri

"Helsingin jäähallin purkaminen olisi suuri tappio urheilukulttuurille ja arkkitehtuurille"

Helsinkiin suunniteltu uusi HIFK:n monitoimihalli lisärakennuksineen uhkaa vanhaa jäähallia. Vuonna 1966 rakennettu jäähalli on maamme toiseksi vanhin, ja se edustaa hyvin aikansa betoniarkkitehtuuria.

Helsingin jäähalli.
Kuva: Kanerva Teuvo / Yle

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta esittää HIFK:n uuden monitoimihallin rakentamista Nordenskiöldinkadun varteen. Suunnitelma saattaisi jyrätä vanhan 60-luvun jäähallin.

– Olisi joka suhteessa silkkaa typeryyttä purkaa vanha, edelleen hyvin toimiva halli. Se on ehdottomasti maamme hienoin jäähalli arkkitehtonisesti, lataa Arkkitehtilehden päätoimittaja Jorma Mukala.

Vuonna 1966 valmistunut jäähalli on betonibrutalismin edustaja. Siinä on paljon lasipintaa ja riippurakenteinen katto, mikä oli 60-luvulla yleinen tapa tehdä halleja. Jäähallin suunnitteli arkkitehtikaksikko Jaakko Kontio ja Kalle Räike. He ovat suunnitelleet yhdessä lukuisia julkisia rakennuksia. Kontio oli uransa alkuaikoina töissä Alvar Aallon toimistossa ja Räike puolestaan Aulis Blomstedtin leivissä. Jäähallia pidetään heidän merkittävimpänä työnään.

Helsingin jäähalli vuonna 1967.
Helsingin jäähalli vuonna 1967. Kuva: Erkki suonio
 

Hallilla on urheiluhistoriallista arvoa

Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston mielestä rakennus olisi ehdottomasti suojelun arvoinen.

– Jäähallia ei ole vielä suojeltu, koska se on suhteellisen hyväkuntoinen rakennus ja se on aktiivisessa käytössä. Mutta sillä on paljon arkkitehtonisia ja urheiluhistoriallisia arvoja. Heti suunnittelun alkumetreillä ei pitäisi ruveta puhumaan purkamisesta, toppuuttelee Johanna Björkman Helsingin kaupunginmuseosta.

Jäähalli iltavalaistuksessa.
Jäähalli iltavalaistuksessa. Kuva: Kanerva Teuvo / Museovirasto

Koska Helsingin jäähalli on maamme toiseksi vanhin jäähalli, sillä on tärkeä rooli jääkiekkohistorian kannalta. Se on ollut HIFK:n kotihalli alusta alkaen. Myös lukuisat bändit, kuten Beach Boys, Guns n`Roses ja Metallica, ovat esiintyneet siellä.

– Hallilla on niin paljon urheilu- ja kulttuurihistoriallisia arvoja, että se on hyvin potentiaalinen suojelukohde. Museovirasto voi tehdä siitä suojeluesityksen, jos niin pitkälle mennään, sanoo Johanna Björkman.

 

Kulttuuriarvoja ei voi mitata

Uuden jäähallin kylkeen on suunniteltu hotelli- ja asuinrakennuksia sekä kauppoja. Pelkkä jäähallin pyörittäminen ei ilmeisesti lyö leiville.

– Ymmärrän hyvin, että tarvitaan uusi jäähalli, mutta miksi juuri siihen kulmalle täytyy saada korkeita asuinrakennuksia?  Itse kuvaisin urheilutermein tällaista toimintaa doping-rakentamiseksi. Laitetaan vähän lisäaineita peliin, niin saadaan parempi tulos, tuomitsee Arkkitehtilehden päätoimittaja Jorma Mukala.

Pelkkä jäähalli ahtaalle tontille mahtuisi, mutta korkeat oheisrakennukset tuhoaisivat vanhan jäähallin lisäksi myös Töölönlahden kulttuurimaisemaa.

– Itse näen alueen avarana kokonaisuutena, joka alkaa Kiasmasta, ja jatkuu siitä Oopperatalolta Olympiatadionille ja aina jäähallille asti.

Helsingin jäähalli on arvokas osa kaupunkikuvaa ja kaupunginmuseo aikoo jatkaa neuvotteluja, jotta halli säilyisi jälkipolville. Hallille uskotaan löytyvän urheilukäyttöä, vaikka viereen nousisi uusi halli.

Mukalan mukaan kyse on vain siitä, miten kulttuurihistoriaa ja tässä tapauksessa myös urheiluhistoriaa ymmärretään ja tulkitaan nykypäivänä.

– Eihän sinne voi minkään mittarin kanssa mennä mittailemaan osoittaako viisari siihen suuntaan, että tämä rakennus on merkittävä. Kyse on kulttuurin ymmärtämisestä.

Helsingin jäähalli.
Kuva: Kanerva Teuvo / Museovirasto

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä