Helsingin yksityiskouluille enemmän verorahaa
Yksityiskoulun oppilas saa Helsingissä jopa 600 euroa enemmän verorahaa vuodessa kunnan koulun oppilaaseen verrattuna. Toisen arvion mukaan ero on jopa 1 000 euroa enemmän. Erojen pelätään vielä kasvavan, sillä kunta joutuu taloudellisen tilanteen takia säästämään, mutta valtiolta suoraan tulevien yksityiskoulujen rahoihin säästötoimet eivät yllä.
Yksityiskoulujen saama rahoitus on kasvanut Suomessa osassa maata kunnan kouluihin verrattuna.
Esimerkiksi Helsingin Munkkiniemen yhteiskoulun yläaste saa jokaista oppilasta kohden vähintään noin 600 euroa enemmän verorahaa verrattuna kunnan kouluihin.
Munkkiniemen yhteiskoulu on kuitenkin aivan tavallinen lähikoulu, jossa kaksi kolmasosaa oppilaista tulee lähiseudulta. Koulu tuottaa palvelun kaupungille.
Yksityiskoulujen rahoitus on tällä hetkellä Helsingin opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mukaan epätasa-arvoinen kunnan kouluihin verrattuna.
- Suoraviivaisesti laskien nykyjärjestelmästä on Helsingin yksityisille sopimuskouluille noin kolme-viisi miljoonaa euroa etua vuosittain. Oppilasta kohden tämä tarkoittaa noin kuusi sataa euroa vuodessa, Jarnila laskee.
Suomessa noin 80 yksityiskoulua
Suomessa on kaiken kaikkiaan noin 80 yksityiskoulua ympäri maan. Parikymmentä niistä on Helsingissä. Osa näistä on niin sanottuja sopimuskouluja, kuten Munkkiniemen yhteiskoulu; osa muita yksityis- tai valtion kouluja, jotka saavat rahoituksensa samoin perustein suoraan valtiolta, kuten Saksalainen koulu.
Kaksi vuotta sitten vuoden 2010 alusta kaikkien näiden koulujen rahoitusperusteita uudistettiin. Siitä lähtien oppilaskohtainen rahoitus on perustunut kuntakohtaiseen keskiarvoon, niin sanottuun kotikuntakorvaukseen, joka ottaa huomioon millaisia oppilaita kunnassa keskimääräisesti on.
Tämän takia yksityiskoulut saavat esimerkiksi Helsingissä rahoituksessaan lisiä, joita on tarkoitettu erityisoppilaiden, vieraskielisten ja ruotsinkielisten opettamiseen. Ongelma Helsingin opetustoimen mukaan on, että tilastollisesti Helsingin yksityiskouluilla on vähemmän kaikkia näitä erityisryhmien oppilaita. Esimerkiksi puolet vähemmän erityisoppilaita.
Helsingin kaupungissa toivotaan nyt yksityiskoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamista lainsäädännön keinoin. Pidemmällä aikavälillä nykyinen tilanne vääristää koulujen välisiä eroja. Taloudellisen tilanteen vaatimat kuntien säästötoimet eivät tällä hetkellä myöskään yllä yksityiskouluihin.
- Lakisääteinen kotikuntakorvausjärjestelmä pitäisi uudistaa niin, että se ottaisi kunkin koulun todellisen oppilasaineksen huomioon. Sen toimintaympäristön, jossa koulu toimii, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila sanoo.
Koulukohtainen rahoitus ei saa kannatusta yksityiskouluissa
Yksityiskouluissa koulukohtainen rahoitus, jossa katsottaisiin koulun oppilasainesta, ei saa kannatusta.
- Meillä on todella tehokasta ja hyvätasoista opetusta. Omien tutkimustemme mukaan käytämme rahamme hyvin opetukseen, Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen sanoo.
Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori on myös Yksityiskoulujen liiton puheenjohtaja. Hän ei antaisi rahaa kaupungin kouluille omasta koulustaan.
- Kyllä pidän tärkeänä oppilaskohtaista rahoitusta. Silloin raha kohdentuu sinne, missä opetus järjestetään. Erilaisia tukitoimia voi sitten järjestää siinä koulussa. Vaikea olisi kuvitella, että lain nyt määräämästä oppilaskohtaisesta summasta siivutettaisiin toiselle toimijalle. Ei tietenkään, Holopainen sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
TS: Valtakunnansyyttäjä näkee puutteita syyttäjien ammattitaidoissa
Syyttäjien perusosaamisessa on Turun Sanomien mukaan havaittu puutteita ja heidän kokemuksensa on usein liian yksipuolista.
Päijänteellä pannaan paikkoja kuntoon
Päijänteen retkisatamia kunnostetaan täydellä tohinalla. Päijänteen virkistysalueyhdistyksellä on järven rannoilla toistakymmentä veneilijöille ja retkeilijöille tarkoitettua retkipaikkaa. Talvikauden jäljiltä kunnostajia työllistävät etenkin jäiden runnomiksi joutuneet laiturit.
Professori Jemen-kysymyksestä: Yhteistyötä tehdään myös USA:n ja Kiinan kanssa
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi huomauttaa, ettei Suomella ole mahdollisuutta vaikuttaa Jemenin rangaistuskäytäntöihin.
Eviran pääjohtaja: Ruokavalvonta toimii
Suomessa on paljastunut kaksi ruokasotkua muutaman kuukauden aikana. Ensin kohistiin hevosenlihasta, nyt hulluruohosta.
Narkolepsiaan rokotteesta sairastunut: "Korvauksista taisteleminen ollut turhauttavaa ja epäoikeudenmukaista"
28-vuotias Lauri Erämaja sairastui narkolepsiaan saatuaan Pandemrix-rokotteen joulukuussa 2009. Erämaja on huojentunut siitä, että THL vahvisti torstaina rokotteen lisänneen myös aikuisten sairastumisriskiä.
Terveyskeskuksiin saa kiireetöntä aikaa odottaa entistä kauemmin
Terveyskeskuksiin lääkäriin haluavien aika on entistä pitempi. Kiireetöntä lääkärinaikaa odottavia on nyt lähes puolet enemmän kuin syksyllä 2012.
Lahden poliisivankilassa sellipalo - vanki sairaalahoitoon
Miehen epäillään sytyttäneen patjan ja vuodevaatteet tuleen tahallaan.
Niinistö: Merimetsojahti ei saa vaarantaa ruokkeja eikä riskilöitä
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) suhtautuu varauksellisesti luvanvaraisen merimetsojahdin lisäämiseen. Tehokkaampi metsästys saattaisi koitua muiden arvokkaiden lintulajien kohtaloksi.
Kesko tutki vihannespakasteet - hulluruohoviitteitä ei löytynyt
Suomeen on tuotu belgialaisen yrityksen kautta papu-siemensekoitusta, jonka joukossa saattaa olla myrkyllisiä hulluruohon siemeniä.
Räjähdelankaa ja vaahtomuovia - rakennustyömaiden jäte piinaa Helsingin rantoja
Helsingin merenrannoille huuhtoutuu ihmisten jättämien jätteiden lisäksi runsaasti rakennustyömaiden roskia. Pihlajasaaren rannasta löytyi esimerkiksi yli 500 räjähdelangan pätkää. Suomen rannat ovatkin Itämeren roskaisimmat.

Keskustele uutisesta
Yksityiskoulujen rahoitus herättää opetusalalla keskustelua. Yksityiskoulun oppilas saa Helsingissä jopa 600 euroa enemmän verorahaa vuodessa kunnan koulun oppilaaseen verrattuna. Samaan aikaan kuntien kouluissa säästetään entistä ankarammin. Onko perheesi kiinnostunut yksityiskoulusta?