Helsinki

Helsingin yliopisto: Ilmaiseksi koulutettuun kiinalaiseen pitää säilyttää yhteys

Helsingin yliopistossa ei ole vielä päätetty EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen suuruutta. Yliopiston mukaan kustannusten lisäksi pitää miettiä sitä, mitä hyötyä Suomi saa täällä opiskelevasta kiinalaisesta tulevaisuudessa.

Opiskelijoita Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa
Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä kirjoilla noin 700 EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa. Kuva: Vesa Sundqvist / Yle

Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen toivoo, että suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen alumnitoiminta on kunnossa ja kalliin suomalaisen koulutuksen ilmaiseksi saaneisiin opiskelijoihin säilyy yhteys. Tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuudessa yritysjohtajia ja korkeita virkamiehiä esimerkiksi Kaukoidässä.

EU:n ja Etan ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta aletaan periä 1.8.2017 alkaen lukukausimaksuja. Pakollinen lukukausimaksu on vähintään 1 500 euroa vuodessa. Lappeenrannan teknillisen yliopisto on jo ilmoittanut aikovansa periä tuolloin aloittavilta opiskelijoilta 10 000 euroa lukukaudessa.

Helsingin yliopistossa ei ole vielä päätetty eri tutkintojen hintaa.

- Arvelisin, että Helsingin yliopistossa liikumme tuosta 10 000 eurosta vuodessa ylöspäin. Ohjelmissa, joissa on kansainvälistä kilpailua, summa on tuota Lappeenrannan tasoa, mutta meillä on myös korkeamman tason osaamista, joka voidaan hinnoitella korkeammalle. Hinta tulee ehkä olemaan lähempänä 20 000:tta euroa lukuvuodessa, kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen kertoi Ylen Aikaisen haastattelussa.

Suomeksi ja ruotsiksi opiskelu ilmaista

Lukukausimaksuja ei peritä suomeksi tai ruotsiksi opiskeltavista tutkinnoista eikä tohtoriopiskelijoilta. Suomeksi tai ruotsiksi opiskelevan katsotaan voivan jäädä Suomeen eli maksuton koulutus on kannattava investointi tulevaisuuteen.

- Oma mielipiteeni on, että Suomelle voivat olla ihan yhtä arvokkaita sellaiset opiskelijat, jotka poistuvat maasta, jos korkeakoulun alumnitoiminta on kunnossa ja yhteys heihin säilyy, Laitinen kertoo.

- Heillä on jo positiivinen sidos Suomeen ja heistä voi olla hyötyä Suomelle yritysjohtajina tai julkisina virkamiehinä, jos yhteys Suomeen säilyy.

Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä kirjoilla noin 700 EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa. Suurimmat kansalaisuudet ovat Kiina ja Venäjä. Lukukausimaksut koskevat vain syksyllä 2017 aloittavia opiskelijoita.

Laitisen mukaan ilmainen koulutus ei ole nykyisten opiskelijoiden tärkein motiivi tulla Suomeen.

- Osa nykyisistä ulkomaalaisista opiskelijoista on tullut Suomeen jo esimerkiksi avioliiton tai työpaikan takia. Osaa on houkuttanut Suomen maine hyvänä koulutusmaana ja korkeakoulujemme hyvä taso sekä englanninkielinen opetus. Ilmainen opetus on heille tärkeä tekijä, mutta ei ensisijainen valintakriteeri.

Taiteilijat ja lääkärit arvokkaimpia

Ruotsi on lukukausimaksut käyttöön jo vuonna 2010. Siellä korkeakoulut joutuvat perimään EU:n ja Etan ulkopuolisilta opiskelijoilta täydet kustannukset eli Laitisen mukaan kaikissa tapauksissa reippaasti yli 10 000 euroa. Uudistuksen jälkeen ulkomaalaisten hakija- ja opiskelijamäärät romahtivat Ruotsissa.

- Minullakin oli omat epäilykseni lukukausimaksuista, kun luin keväällä hallitusohjelmaa ja näin lukukausimaksut maahanmuutto-otsikon alla, ei suinkaan koulutus-kohdan alla, mutta eduskunta teki mielestäni viisaan ratkaisun maksujen suhteen, Laitinen totesi Ylen Aikaisen haastattelussa.

Mutta mikä koulutus on sitten kaikista arvokkainta yhteiskunnalle?

- Taideaineet ovat ylipäätänsä kalleimpia korkeakouluissa, koska ryhmäkoot ovat pieniä ja opetus hyvin pienimuotoista. Mutta lääketieteellinen koulutus on myös kallista koulutusta. Tosin kliinistä lääketiedettä ulkomaalaisille ei ole tarjolla lähinnä kielisyistä, Laitinen kertoi.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä