Helsinki |

Helsinki Design Schoolin toimitusjohtajalle sakkoja kuuron syrjintätapauksessa

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa kuuron Oskari Salomaan syrjintätapauksessa. Syytettynä ollut Helsinki Design Schoolin toimitusjohtaja tuomittiin 20 päiväsakkoon. Lisäksi koulu ja toimitusjohtaja joutuvat maksamaan Salomaalle korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja yli 16 000 euron edestä. Toimitusjohtaja harkitsee valittamista hovioikeuteen.

Espoolainen kuuro Oskari Salomaa Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkona 20. tammikuuta 2016.
Oskari Salomaa kertoi tapauksen sotkeneen täysin hänen urasuunnitelmansa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsinki Design Schoolin toimitusjohtajan 20 päiväsakkoon syrjinnästä. Sakon kokonaismäärä on 1 280 euroa.

Lisäksi koulu ja sen toimitusjohtaja tuomittiin korvaamaan yhteisvastuullisesti asianomistaja Oskari Salomaalle hyvitystä 8 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut 8 413,40 euroa. Salomaa kertoo olevansa tyytyväinen päätökseen.

– Tämä tarkoittaa, että viittomakielisillä on täysi oikeus olla osa suomalaista yhteiskuntaa. En aio valittaa [päätöksestä], Salomaa kertoi päätöksen jälkeen.

Toimitusjohtajan asianajajan Jaana Juutilaisen mukaan toimitusjohtaja on pettynyt käräjäoikeuden päätökseen.

– On erittäin todennäköistä, että asia nähdään tarpeelliseksi saattaa hovioikeuteen, Juutilainen totesi.

Monimuotoinen oikeusjuttu

Tapaus sai alkunsa syksyllä 2014, kun Helsinki Design School perui Salomaan opiskelupaikan viikkoa ennen opintojen alkua.

Salomaan tulkki oli ollut yhteydessä kouluun, jolloin siellä kuultiin ensimmäisen kerran Salomaan kuuroudesta. Koulu perusteli tuolloin opiskelupaikan perumista sillä, että sille ei jäänyt aikaa tarvittaviin erityisjärjestelyihin. Salomaan mukaan erityisjärjestelyjä ei juurikaan olisi tarvittu.

– Koulu otti minuun yhteyttä ja kysyi "oletko sinä se tulkinkäyttäjä?". Vastasin, että kyllä, olen tulkinkäyttäjä ja tarvitsen tulkkia luennoilla lähiopetuksessa, ja että koulun ei tarvitse tehdä mitään, mutta tulkin olisi hyvä saada etukäteen luentomateriaaleja, mikäli se on mahdollista ja että tulkki tulee istumaan luokan etuosaan. Siihen minulle vastattiin, että opiskelupaikka on peruttu, Salomaa kertoi Yle Uutisille marraskuussa 2014.

Hakulomakkeessa ei kysytty kuuroudesta

Toimitusjohtaja halusi käräjäoikeudessa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että Kuurojen liitto Ry sekä Kela ohjeistavat kuuroa opiskelijaa ottamaan yhteyttä kouluun jo hakuvaiheessa ja viimeistään silloin, kun opiskelupaikka on varmistunut. Salomaa sai tiedon pääsystään kouluun toukokuussa, mutta koulu sai tiedon Salomaan kuuroudesta vasta muutama päivä ennen opintojen alkua.

Käräjäoikeus otti päätöksessä tämän huomioon toteamalla, että "tieto mukautusten tarpeesta on tullut toimitusjohtajan tietoon varsin myöhäisessä vaiheessa koulutuksen alkamiseen nähden. Helsinki Design School on pieni koulutuksen järjestäjä. Toimitusjohtajalla on ollut ilmeisen virheellinen käsitys mukauttamistoimien vaikeudesta.". Tämän vuoksi oikeus piti kohtuullisena rangaistuksena 20:ntä päiväsakkoa.

Käräjäoikeudessa käsiteltiin myös sitä, että Helsinki Design Schoolin hakulomakkeessa ei ollut kohtaa, johon hakijan olisi pitänyt mainita kuulovammastaan tai viittomakielen tulkin tarpeestaan.

Koulu vetosi mm. paloturvallisuuteen

Helsinki Design Schoolin toimitusjohtaja vetosi vastauksessaan Helsingin käräjäoikeudelle myös siihen, että Helsinki Design Schoolin on yksityinen yritys, joka ei järjestä virallisia tutkintoja ja joka ei saa mitään julkista tukea. Maksulliseen koulutukseen ei myöskään saa esimerkiksi opintotukea.

Koulun mukaan mikään ministeriö ei myöskään valvo opetusta. Tämän vuoksi koulun toimitusjohtaja katsoi vastauksessaan, että laki yhdenvertaisuudesta turvaamisesta ei koske tätä koulutusta.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kuitenkin myös Helsinki Desing Schoolin kaltaiseen koulutuksen järjestäjään.

Toimitusjohtajan asianajajan Jaana Juutilaisen mukaan toimitusjohtaja ei voinut myöskään rikkoa paloturvallisuusmääräyksiä. Niiden mukaan luokkahuoneessa ei olisi ollut enää tilaa Salomaan tulkille tai tulkeille. Koska tieto tulkin tarpeesta tuli koululle myöhään, kaikki oppilaspaikat oli jo täytetty.

Paloturvallisuus nousi esiin käräjäoikeuskäsittelyssä eikä sitä kerrottu alun perin Salomaalle syyksi opintojen perumiseen.

Rikos- ja yhdenvertaisuuslaki käytössä

Oskari Salomaan asianajaja Tiina Haapa-aho oli tyytyväinen päätökseen.

– Käräjäoikeus määräsi maksettavaksi ihan kohtuullisen suuruisen hyvityksen ja katsoi, että päämiestäni on syrjitty ja rikottu yhdenvertaisuuslain määräyksiä sekä syyllistytty rikosoikeudellisesti syrjintärikokseen. Yhdenvertaisuuslaki on oikeuskäytännössä jäänyt unohduksiin, mutta mielestäni on tärkeää, että siitä tulee päätöksiä. Se rohkaisee ihmisiä kysymään oikeuksiensa perään, Haapa-aho kertoi.

Paikkaa tarjottiin helmikuulle

Tapahtumien noustua julkisuuteen koulu ilmoitti yllättäen Facebook-sivullaan Salomaan saaneen paikan helmikuussa alkaviin opintoihin.

Tätä koulutuspaikkaa Salomaa ei kuitenkaan ottanut vastaan oikeudessa kertomansa mukaan esimerkiksi siksi, että koulu teki asiasta julkisen ennen kuin hän itse oli ehtinyt tarjoukseen edes vastata.

Oikeudenkäynti alkoi kaksi viikkoa sitten. Oikeudessa Salomaa kertoi tapauksen sotkeneen täysin hänen urasuunnitelmansa.

Hän oli irtisanoutunut aiemmasta työstään ja aikonut vaihtaa alaa, mutta nyt hän on yhä työttömänä vailla haluamaansa koulutusta.

– Olen erittäin tyytyväinen päätökseen ja nyt on tosi helpottunut olo, Salomaa totesi tänään.

Uutista täydennetty kello 17.10 asianajajien kommenteilla.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä