Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin mukaan vanhuspalvelulaki maksaisi toteutuessaan yhteensä 144 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtio maksaisi puolet.

Sosiaalidemokraattien arvion mukaan lain kustannuksiin jo kaavailtu 28 miljoonaa euroa käytettäisiin 700 uuden hoitajan palkkaamiseen, kertoo Guzenina-Richardsonin erityisavustaja Erkki Papunen.

Tämä nostaisi Papusen mukaan hoitajien määrän 0,5:een vanhusta kohden, mikä on sosiaali- ja terveysministeriön nykyinen suositus. Vanhustyössä olisi siis kaikkiaan noin 23 000 hoitajaa. Riittääkö suosituksen mukainen taso peruspalveluministerille, on yhä kysymysmerkki.

Hän on koko ajan muistuttanut, että jo nykyisin keskimäärin päästään 0,6-0,62:een hoitajaan vanhusta kohden, mutta siitä huolimatta hoito ei kaikkialla vastaa toivottua tasoa.

Hoitajien määrän lisäyksen yksityiskohdaat tarkentuvat Papusen mukaan kuitenkin vasta syksyn budjettiriihessä.

Jo sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisen hoitajamäärän ylläpitäminen vaatii lisärahoitusta joka vuosi, kun vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa.

Esimerkiksi vuoden 2010 lopussa Suomen vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen piirissä oli lähes 45 000 asiakasta. Määrä oli 4,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskuksen väestöennusteessa yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Vuoteen 2060 mennessä osuus olisi lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, eli 29 prosenttia.

Juttua on korjattu klo 18.35. Aiemmin jutussa mainittiin suosituksen mukaisen henkilöstömitoituksen merkitsevän 500 hoitajan lisäystä. Erityisavustajan mukaan oikea arvio on noin 700 hoitajaa.