Kuntaliitokset ovat työläitä prosesseja henkilöstöhallinan kannalta, kertoo Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Hyödyt näkyvät vasta pitkän tähtäimen tarkastelulla, sillä toimintojen yhdistäminen maksaa.

- Yleensä lyhyellä tähtäimellä kustannukset nousevat jopa jonkin verran siitä, että palkkoja ja muita palvelustöiden ehtoja joudutaan harmonisoimaan ainakin tietyllä aikavälillä. On esimerkiksi havaittu, että yleensä palkkoja on jouduttu harmonisoimaan ylöspäin.

Kymmenet tuhannet miettivät tulevaisuuttaan

Hallituksen asettama työryhmä jakaisi Uudenmaan yhdeksään kuntaan. Esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo yhdistettäisiin yli miljoonan asukkaan kunnaksi. Näissä kunnissa työskentelee kymmeniä tuhansia ihmisiä, joita kiinnostaa kohtalonsa mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen.

Jalosen mukaan kuntatyönantajat laativat vasta pika-analyysia hallituksen esityksestä. Äkkilukemalla Jalonen ei löydä työryhmän raportista vastausta siihen, kuinka henkilöstön käy. Varovainen tulkinta kuitenkin irtoaa.

- Hallitusohjelmassahan on sen tyyppinen viittaus, että henkilöstön palvelussuhdeturva kuntaliitoksissa on sellainen kuin nyt on voimassa tietyissä palvelussuhdejärjestelyissä, eli viiden vuoden palvelussuhdeturva.

Suurimmat kulut kunnille aiheuttavat sosiaali- ja terveystoimen työntekijät. Jalosen mukaan esimerkiksi muutaman kunnanjohtajan palkoilla ei ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä, mutta sillä taas on, miten suuri joukko työntekijöistä jää eläkkeelle.

- Kunta-ala on hyvin työvoimavaltanen ja nämä ovat työläitä prosesseja ja vaativat yhteistoimintamenettelyä valmisteluvaiheessa. Ennen kaikkea voi sanoa, että palvelussuhteiden, palkkojen, työaikojen harmonisointi on iso monivuotinen asia. Myös erilaisten työkulttuurien yhdistäminen voi kestää jopa kymmeniä vuosia.