Luonto

Herkän helmisimpukan elinoloja parannetaan virtapaikoissa – voi elää yli sata vuotta

Tietyöt, sillat ja muu ihmisen toiminta vaarantavat helmisimpukan eli raakun elämän. Etelä-Suomessa vain Pirkanmaa on uhanalaisen olion kotiseutua.

Tämä raakku on kasvatellut kuortaan noin 50 vuotta.
Kuva: Yle
Tampere

Monissa taajamissakin on puro tai koskentapainen virta, joka voisi olla taimenen elinpaikka. Tampereen Sarankulmassakin on Pärrinkoski, joka virtaa teollisuusalueen läpi. Siinä on ollut myllykin.

– Teimme koekalastuksen, mutta täältä ei taimenia löytynyt vaikka niitä on joskus saattanut olla, sanoo limnololgi Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.

Taimenet ovat edellytys myös uhanalaisen raakun eli jokihelmisimpukan olemassaololle. Raakku tarvitsee toukkavaiheessaan taimenta kehittyäkseen.

Virtapaikkoja voi parannella

Raakkuja elää luonnonvaraisena pohjoisessa, mutta etelässä niitä tavataan vain Pirkanmaalla. Tutkittu on esimerkiksi Kalkun Myllypuro, Tampereelta Viinikanoja ja Vuohenoja sekä Ylöjärveltä Myllypuro.

– Hämeenkyrön Turkimusoja yllätti. Sieltä löytyi raakkua. Raakkujen elämää selvitti myös luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Ilmari Valovirta, kertoo Holsti.

Pärrinkoskessa on luultavasti joskus uinut taimenia. Kosken rannalla limnologi Heikki Holsti.
Pärrinkoskessa on luultavasti joskus uinut taimenia. Limnologi Heikki Holsti on tutkinut virtapaikkoja mm Tampereella ja Ylöjärvellä. Kuva: Mauri Tikkamäki / yle

Pitäisikö raakku jättää omiin oloihinsa vai pitäisikö virtapaikkoja parannella?

Ihmisen toiminta tukahduttaa harvinaisen simpukan ajanoloon muutenkin, joten vesistöä kannattaa parannella. Parannustoimia voi tehdä koneellisestikin, mutta raakkualueella pitää olla hienovarainen.

Parannustoimilla tarkoitetaan kalojen liikkeitä haittaavien esteiden poistamista.

– Usein näitä töitä tehdään talkoilla.

Kolmen Helmen hanke

Samat lajit ovat voineet elää samoissa vesissä pitkäänkin. Raakku voi elää jopa yli satavuotiaaksi.

– Vaasantien rakennushanke voisi haitata raakkukannan kehitystä, varoittaa Holsti.

Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Nokia ja Pirkanmaan Ely-keskus ovat muodostaneet yhdessä Kolmen Helmen hankkeen.

Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma Hämeenkyröstä kertoo että raha-anomus esiselvityksen tekemiseksi on vetämässä.

– Kyse on noin sadan tuhannen euron summasta. Kyse ei ole suuresta summasta.

Raakku kertoo puhtaasta vedestä 

Harvinaisen lajin olemassaolo on myös imagokysymys, joka voi tulla esille esimerkiksi matkailuelinkeinon harjoittamisessa. Mikään nähtävyys tummakuorinen raakku ei itsessään ole.

– Tummakuorinen simpukka elää virran pohjassa samoilla seuduilla koko pitkän elämänsä. Näin ollen mikäli laji häviää, tuskin uutta tulee tilalle itsestään.

Jos näet raakun, jätä se rauhaan, muistuttaa luonnonsuojeluväki.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä