Ravitsemusasiantuntija Hilpi Linjama Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ei kuitenkaan usko että talvi, pimeys ja kylmyys pelkästään lisäisivät syömistä. Asiaa on tutkittu, ja on todettu, että kylmä lisää perusenergiankulutusta. Kuitenkin kun nykyään oleskellaan paljon sisätiloissa lämpimässä ja vaatetus on hyvä, talven merkitys ruokahalun lisääjänä ei ole todennäköisesti kovin suuri.

Talvella emme ehkä syö niin paljon kasviksia tai marjoja kuin kesäaikaan jolloin niitä on helpommin ja enemmän saatavilla, Linjama pohtii. Talvella on helpompi tarttua energiapitoiseen ravintoon ja näin nostaa painoaan.

Ruuan laadulla suuri merkitys

Nykypäivän ihmisillä paino nousee helposti. Ruuan laadulla onkin suuri merkitys. Jos ruoka on laadultaan hyvin energiapitoista, paino voi helposti nousta nopeasti.

Yksittäinen hyvin runsas syöminen ei hetkauta painoa kovin paljon. Tietysti jos repsahdus tapahtuu usein ja energiapitoista ruokaa syödään määrälllisesti kerralla paljon, paino voi lähteä lyhyessäkin ajassa nousuun tai laskuun, toteaa Linjama.

Tärkein ajatus syömisessä Linjaman mukaan onkin että ei aseta liian ehdottomia kieltoja syömisen suhteen. Tiukat kiellot vaan saavat ihmisen haluamaan sitä, mitä kieltää itseltään.

Elämäntavat vaikuttavat syömiseen

Elimistössä on tarkka termostaatti, joka vuodenajasta riippumatta säätelee nälän ja kylläisyyden tunnetta. Tämä on tarkka säätelymekanismi, jolla elimistö kykenee säätelemään painoa. Joillain ihmisillä paino säilyykin samana kilon, kahden tarkkuudella.

Liikunta tasaa näläntunnetta ja on hyvä apu kylläisyyden säätelyssä. Myös säännöllinen ruokarytmi ei päästä näläntunnetta koskaan kovin suureksi.

Myös unella on merkitystä aineenvaihduntaan ja näin ollen nälän ja kylläisyyden säätelyyn. Suomalaiset nukkuvat vähemmän kuin 30 vuotta sitten, kertoo Linjama. Uniaika on lyhentynyt jopa 20 minuuttia. Vähemmän nukkuva on nälkäisempi.

Linjama kertoo että lapsille tehdyn tutkimuksen mukaan ylipaino on yleisempää niiden lapsien keskuudessa, jotka nukkuvat vähemmän.

Herkuttelukin on sallittua, kohtuudella

Mieliala vaikuttaa syömiseen. Kun pahaan oloon herkutellaan, puhutaan lohtusyömisestä. Ihminen oppii nopeasti käyttämään ruokaa lohtuna ja se voi kyllä hetkellisesti lohduttaa, sanoo Linjama. Monella tulee kuitenkin syyllisyyden tunne ja ähky olo jälkikäteen.

Herkut kuuluvat elämäämme, mutta kohtuuden rajoissa. Herkuttelu on yksilöllinen asia. Toisille sopii, että herkuttelee vain viikonloppuna, toisille sopii se, että syö pienen herkun joka päivä niin ne eivät kiusaa ajatuksissa. Linjaman mukaan hyvä linja on syödä makeaa kohtuullinen määrä kerrallaan kohtuullisen harvoin.

Apua herkutteluun

Ihminen syö sitä enemmän, mitä enemmän valikoimaa on tarjolla. Linjama opastaa herkuttelun vähentämisessä. Herkkuja ei kannata hamstrata kotiin. Makeaa kannattaa ostaa vain silloin kun haluaa herkutella ja ostaa vain sen määrän, mitä aikoo syödä kerralla.

Kaapissa voi pitää valikoimaa kevyempää syötävää, kuten marjapirtelöä, pullapohjaista marjapiirakkaa, rahkaa ja hedelmiä. Nämä ovat Linjaman mukaan hyviä vaihtoehtoja kun tekee mieli makeaa.

Suunnitelmallisuus on tärkeää ostoksia tehdessä. Suomalaisten ruokakäyttäytyminen on muuttunut siihen, että käydään useammin ruokakaupassa. Tämä luultavasti lisää myös herätteellisiä herkkuostoksia. Kauppaan kannattaakin mennä kylläisenä ja ostoslista mukana. Näin välttää turhat makeaostokset paremmin.