Terveys

"Hermoston termostaatti petti – seurauksena elämänkestävät kivut"

Joka viides suomalainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa kroonisesta kivusta. Päivystysvastaanotoilla kipupotilaat tuntevat usein jäävänsä vaille riittävää hoitoa ja huomiota. Jyväskyläläinen Soile Koponen on paininut jatkuvien hermosärkyjen kanssa yli kymmenen vuotta.

Lääkkeitä lääkepurkissa.
Kuva: Yle

Krooninen kipu on monille tuttua, mutta kipukroonikot ovat potilasjärjestön mukaan huonosti tunnettu ryhmä.

Toistuvasti, jopa jatkuvasti kovista kivuista kärsivät muun muassa vaikeasti tuki- ja liikuntaelinsairaat, erilaisia kipuoireyhtymiä potevat ja potilaat, joille on jäänyt esimerkiksi leikkauksen seurauksena hermovaurioita.

Kipu on usein kutsumatta tullut ja huonosti käyttäytyvä vieras.

– Suomen Kipu ry:n aluevastaava Soile Koponen

Suomen Kipu ry on käynnistänyt valtakunnallisen Kipuhaaste2016 -kampanjan, jolla halutaan parantaa kipupotilaiden kohtelua yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa.

Yhdistyksen Jyväskylän aluevastaava Soile Koponen kertoo, että kampanja kumpusi kipupotilaiden Facebook-ryhmästä, jossa toistuvat usein kertomukset päivystyksessä käynneistä, siellä saaduista huonoista kokemuksista ja lääkkeittä jäämisestä.

– Kävinpä päivystyksessä, en saanut apua. En mene sinne enää kilon palasinakaan!, kuvailee Koponen vertaisryhmälle jaettuja tyypillisiä kommentteja.

Järjestö on haastanut kaikki Suomen päivystyspoliklinikat tarkastelemaan toimintaansa, jotta kipupotilaat saisivat aina tarvitsemansa avun. 

Kiire kiusaa päivystyksissä

Koponen toteaa, että kipukroonikot ovat terveydenhuollossa haastavia asiakkaita, koska heille ei ole helppoja parannuskeinoja ja monia on vaikea auttaa.

Varsinkin päivystysvastaanotoilla kiire koetaan ongelmaksi.

Ongelma on, että meillä on jopa 400 potilasta päivässä. Kyllä yritämme parhaamme.

– Osastonylilääkäri Arja Lehtola

– Hoitohenkilökunnasta kaikki kyllä pyrkivät tekemään parhaansa. Lääkäreillä vaan on varsinkin päivystyksissä kipupotilaille liian vähän aikaa. Meidän ongelmat ovat pitkäaikaisia, monimutkaisia ja koko elämää täyttäviä. Päivystyksessä voi vain raapaista sairauden koko kuvaa, sanoo Koponen.

Keski-Suomen keskussairaalan perusterveydenhuollon päivystyksen osastonylilääkäri Arja Lehtola myöntää, että toiminnassa on parantamisen varaa.

– Ongelma tietysti on, että meillä on jopa 400 potilasta päivässä. Kyllä yritämme parhaamme vastata kaikkien tarpeisiin. Pidän tärkeänä, että asia on nostettu esille. Tahtoa toiminnan kehittämiseen on, kertoo Lehtola.

Lehtolan mukaan ihanteellisinta olisi, jos jatkuvista kivuista kärsiviä voisi hoitaa kunkin potilaan ja tämän taustat tunteva yksi ja sama lääkäri, mutta käytännössä tämä ei useinkaan ole mahdollista.

Pihdataanko kipulääkkeitä?

Koponen tietää, että kipupotilaat hakeutuvat päivystykseen yleensä silloin, kun kipukohtaus on poikkeuksellinen tai kipu on lähtenyt kumuloitumaan. Käytännössä monet ovat kipupiikkiä vailla.

Kipukroonikot kertovat, että päivystyksessä heitä saatetaan kohdella lääkkeiden väärinkäyttäjinä ja vahvoja kipulääkkeitä kitsastellaan. Arja Lehtola ei allekirjoita väitettä, että Suomessa pihtailtaisiin kovia kipulääkkeitä.

– Kun potilas opitaan tuntemaan, niin voimme tehdä jatkoa varten hoitosuunnitelman, että näin ei pääsisi tapahtumaan. On inhimillistä, että uuden potilaan kohdalla voi tällaista tapahtua, mutta jatkuvasti näin ei saisi olla.

Vaikeasti kipusairailla jokaisen kipua saadaan jonkin verran lievennettyä, mutta ei kokonaan pois.

– Suomen Kipu ry:n aluevastaava Soile Koponen

Lehtola painottaa, että päivystyksessä on lääkkeitä ja niitä annetaan tarpeen mukaan.

– Aina pitää kriittisesti ja yksilöllisesti miettiä tilanne, eikä voi olla mikään automaatti eli tapauskohtaisesti nämä katsotaan.

Lehtola uskoo, että kipupotilaiden tilanne päivystyksessä kohentuu puhumisen, tiedon jakamisen ja koulutuksen myötä.

Koponen odottaa myös tulevien vuosien lääketieteeltä paljon.

– Ollaan tuskastuttavan hitaasti, mutta kuitenkin menossa kohti toisentyyppisiä aikoja. Nythän on tarjolla ollut lähinnä vain lääkitystä ja psykologista tukea. Vaikeasti kipusairailla jokaisen kipua saadaan jonkin verran lievennettyä, mutta sitä ei saada kokonaan pois. Sopeutumisen tarve jää aina.

Diagnoosia vailla olevien tilanne huolestuttavin

Audio: Soile Koponen
Audio
Soile Koponen kertoo Marika Paason haastattelussa, miten kymmenisen vuotta sitten "keskushermoston termostaatti" meni sekaisin ja mitä siitä seurasi. Audio: Yle
Jyväskyläläinen Soile Koponen on kärsinyt jatkuvista kivusta yli kymmenen vuotta. Diagnoosina on krooninen kipuoireyhtymä ja selän välilevyjen rappeuma.

– Kivut alkoivat kesällä 2005 paikantua alaselkään. Olen kuvaillut, että keskushermoston termostaatti meni sekaisin ja pienetkin ärsykkeet alkoivat aiheuttaa kipua. Kun käytän mitä tahansa lihasryhmää normaalia enemmän, niin saan hermosärkyä sinne, luonnehtii Koponen.

Päivittäinen kivun kanssa kamppailu on Koposen mukaan haastavaa.

Voi olla hyvin vaikeat oireet, mutta diagnoosia ei löydy. Väliinputoajien asema on vaikein.

– Suomen Kipu ry:n aluevastaava Soile Koponen

– Kipu on usein kutsumatta tullut ja huonosti käyttäytyvä vieras ja siitä toivotaan päästävän eroon. Omalla kohdallani olen pyrkinyt etsimään asioita, joita vielä pystyn harrastamaan. Kaikki mikä vie ajatukset pois kivusta on hyvästä. Yritän ajatella, mitä on jäljellä, enkä mitä on lähtenyt pois. Kivun kanssa elävälle psykologinen kuormitus tulee suuresta määrästä menetyksiä, jotka kivun tultua elämään kokee.

Nainen toteaa kuitenkin olevansa onnekas, koska on saanut epiduraalistimulaattorin ja pystynyt sen myötä vähentämään lääkitystä. Apua on ollut myös kipupsykologista, erilaisten rentoutusmenetelmien opettelusta, allasterapiasta ja luonnossa liikkumisesta.

– Olen saanut paremman avun kuin ihmiset keskimäärin, päässyt sängyn pohjalta ylös ja liikenteeseen. Tämä motivoi minua toimimaan muiden kipuihmisten puolesta.

Erityistä huolta Koponen kantaa vaikeasti kipusairaista, jotka ovat vaarassa pudota diagnoosin puuttuessa systeemin ulkopuolelle.

– Heillä voi olla hyvin vaikeat oireet, mutta diagnoosia ei löydy. Esimerkiksi borrelioosista ja sen oireista käydään tällä hetkellä kiistelyä, fibromyalgia on kohtuullisen uusi ja huonosti ymmärretty, samoin krooninen väsymysoireyhtymä. Väliinputoajien asema on vaikein.

Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä on tänään järjestetty ensimmäinen valtakunnallisen Kipuhaaste2016 -kampanjan keskustelutilaisuus. Kampanjan tulokset kerätään yhteen tammikuussa 2017.

– Kokoamme potilailta kokemuksia hyvistä ja huonoista tapauksista ja pyydämme hoitohenkilökuntaa kehittämään toimintaansa. Vuoden päästä positiivisia ideoita on tarkoitus jakaa ympäri maata, jotta ne auttaisivat kaikkia, summaa Koponen.

Soile Koposta haastatteli Marika Paaso

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä