Herukkasadossa suuria alueellisia vaihteluita
Paikoitellen herukoita saadaan runsaasti, mutta jossain voidaan jäädä kokonaan ilman marjoja.
Herukkasato on yleisesti ottaen hyvä, mutta paikoitellen sato jää kuitenkin todella huonoksi. Syynä tähän ovat muun muassa kukinta-ajan hallat sekä viime syksyn runsaat sateet.
- Alueilla, joilla maan kunto ei ole riittävän hyvä, runsaat sateet aiheuttivat sen, että kasvit seisoivat vedessä liian pitkän aikaa. Juuret vioittuivat ja se näkyy nyt niin, että jo pölyttyneet marjat saattavat alkaa putoilla, kertoo puutarhatuotannon professori Risto Tahvonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Osassa maata herukkasato on kuitenkin hyvä. Tahvonen kertoo, että tähän on kolmekin syytä.
- Viime syksy oli erittäin hieno. Lämpöä oli riittävän kauan, joten kukka-aiheita on syntynyt paljon.
Myös tämän kesän säät ovat osaltaan auttaneet herukkasatoa. Viileämmät lämpötilat ovat pidentäneet kukinta-aikaa ja pölyttäviä hyönteisiäkin on Tahvosen mukaan ollut riittävästi.
- Jos olisi oikein kova helle, kukkiminen menisi nopeasti ohi, eikä pölyttymistä ehtisi tapahtua, Tahvonen selventää.
Kesän runsaat sateet ovat nekin olleet eduksi. Marjoista on muodostunut isoja ja runsaita. Herukoiden sadonkorjuuajaksi sateita ei silti toivota.
- Varsinkin mustaherukalla on sellainen taipumus, että marjat saattavat sateisena sadonkorjuuaikana halkeilla. Haljenneeseen marjaan voi iskeä marjahometta, Tahvonen sanoo.
