Kotimaa |

Hevosenlannasta uusi lämmönlähde? – Esteenä vain laki

Tällä hetkellä jätteeksi luokiteltu hevosen kuivikelanta halutaan muuttaa sallituksi polttoaineeksi energiantuotantoon. Talleilta tulevaa lantaa saa polttaa nyt vain jätteenpolttolaitoksissa ja muutamassa muussa voimalassa. Suomi hakee kolmivuotisella hankkeella muutosta EU:n jäteasetukseen, joka rajaa hevosenlannan energiakäyttöä.

Elina Junttila antaa tyylinäytteen lannanluonnista.
Elina Junttila antaa tyylinäytteen lannanluonnista. Kuva: Raila Paavola / Yle

Fortumin Järvenpään voimalaitoksessa aloitettiin syksyllä hevosenlannan koepoltto muun polttoaineen joukossa. 10 prosenttia puruja sisältävää kuivikelantaa ei ole vaikuttanut haitallisesti voimalan päästöihin ja Fortumilla onkin parhaillaan aluehallintovirastossa hakemus jatkuvaan lannanpolttoon.

– Tällä hetkellä noin 1500 hevosen lannat menee Järvenpään voimalaan ja kokemukset ovat olleet valtaosin positiivisia sekä talleilta että laitoksilta. Lanta on mennyt hyvin kattilaan ja energiaa on tuotettu jo useampi gigawattitunti, kertoo kaupallinen päällikkö Anssi Paalanen.

Hän kertoo Fortumin suurista suunnitelmista käyttää hevosen lantaa energiana.

Tarkoitus on laajentaa toimintaa muuallekin Suomeen ja toisaalta myös muualle Pohjois-Eurooppaan.

– Anssi Paalanen, kaupallinen päällikkö, Fortum

– Järvenpää olisi vasta ensimmäinen askel. Tarkoitus on laajentaa toimintaa muuallekin Suomeen ja toisaalta myös muualle Pohjois-Eurooppaan.

Fortum haluaisi käyttää jopa puolet Suomen hevosten lannasta voimaloissaan. Tämä tarkoittaa todella huimaa määrää, sillä yksi hevonen tuottaa noin 18 tonnia lantaa vuodessa. Tällä hetkellä hevosia on noin 73 400.

Lainsäädäntöä pitää kuitenkin muuttaa, jotta huimat suunnitelmat onnistuisivat. Hevosenlanta tulkitaan nykylainsäädännössä jätteeksi, mikä vaikeuttaa sen käyttöä. Nyt lantaa voi polttaa vain jätteenpolttolaitoksissa tai jätteenpolton rinnakkaisluvan omaavissa laitoksissa, joita on alle kymmenen Suomessa.

– Jos hevosenlanta tulkittaisiin biomassaksi, niin sen käyttöön soveltuvia laitoksia olisi kymmeniä pelkästään Suomessa ja sama asia toistuu muissakin vastaavissa maissa, Anssi Paalanen toteaa.

Asetuksen muutosta yritetty pitkään

Fortumin ja etenkin hevosalan yrittäjien halu helpottaa lannan käyttöä polttoaineena on ollut vireillä jo pitkään. Nykyinen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitää muutosta mahdollisena mutta vaikeana saada nopeasti läpi.

– Se näyttää äärimmäisen vaikealta, koska Suomessa sitä viestiä on vuodesta 2008 eteenpäin tuonne EU:hun viety ja moni muukin jäsenmaa on toivonut, että komissio tätä hevosenlantaa koskien tekisi erilliset säännökset, mutta eipä ole vielä kuulunut, Tiilikainen kuvailee tilannetta.

Suomenhevonen laitumella.
Euroopan Unionin halutaan helpottavan jäteasetuksiaan. Kuva: Arto Loukasmäki / Yle

Fortumin ja Vapon koepolttotuloksista voi olla apua säädösten muuttamisessa, sillä muutoksen tueksi tarvitaan erilaista tietoa.

– On mahdollisuuksia, että tuota EU-säädöstä pystyttäisiin lieventämään ja sieltä tulisi erillissäädös hevosenlannan energiakäyttöön. Sitä tietysti Suomi ajaa takaa ja jotta sitä voitaisiin kehittää, niin tarvitaan myös käytännön kokemuksia, Tiilikainen selventää.

Säädöksiä tulkitaan eri tavoin muualla

Ypäjän hevosopiston toimitusjohtaja Petri Meller on hieman kyllästynyt suomalaisiin virkamiehiin. Pian kymmenen vuotta opisto on hakenut ympäristölupaa rakentaa oma voimalaitos, joka käyttäisi polttoaineenaan hevosenlantaa. Nyt opisto lämpiää polttoöljyllä, sitä kuluu vuodessa 400 000 litraa.

Meller luettelee Ruotsissa, Saksassa, Norjassa ja Englannissa toimivia voimaloita, joissa poltetaan surutta hevosenlantaa. Siellä paikalliset viranomaiset tulkitsevat hieman löyhemmin eu-säädöksiä.

Valtion omistama hevosopisto pystyisi korvaamaan huomattavan osa vuosittaisesta lämmitykseen käytettävästä kevyestä polttoöljystään lannanpoltolla.

Varsa nukkuu, emä syö heinää
Kuva: Laura Valta / Yle

– Meillä on noin 300 hevosta tallissa ja siitä tulee reilu 5000 kuutiota. Lähistöllä on ainakin saman verran hevosia, joista talleilta voisimme kerätä sen, niin pääsimme lähes 8 000 kuutioon. Jos verrataan sitä nyt käyttämäämme 400 000 litraan, niin pystyisimme korvaamaan siitä 300 000 litraa kuivikelannan polttamisella, Meller laskelmoi.

Ympäristön kokonaiskuormitusta jos verrattaisiin siihen, että kuivikelanta poltettaisiin siinä tontilla, niin olisihan se kaikella tavalla ympäristön kannalta järkevämpää.

– Petri Meller, Ypäjän hevosopiston toimitusjohtaja

Meller uskoo, että Ruotsissa paikalliset virkamiehet tulkitsevat säädöksiä kokonaisuuden kannalta. Tätä opiston toimitusjohtaja odottaisi myös suomalaisilta virkaveljiltä.

– Jos meilläkin verrattaisiin sitä, että 150 kilometrin päästä ajetaan öljyä ja sen jälkeen meiltäkin kuivikelanta ajetaan 80 kilometrin päähän, kertoo Meller.

– Ympäristön kokonaiskuormitusta jos verrattaisiin siihen, että kuivikelanta poltettaisiin siinä tontilla, niin olisihan se kaikella tavalla ympäristön kannalta järkevämpää. Näin näissä muissa maissa tehdään, Meller pohtii.

Tallit pulassa

Uuden lain mukaan hevosen kuivikelantaa ei enää saa viedä kaatopaikoille. Talleilla riittääkin nyt pohdittavaa, minne lanta loppusijoitetaan, jos peltoja ei ole tarjollla.

Gumbölen ratsastuskeskuksen osakas Jatta Salmi on sitä mieltä, että Fortum sysää kustannukset tallien harteille, vaikka sen pitäisi hänen mielestään maksaa saamastaan polttoaineesta. Nyt Fortum veloittaa 34 euroa kuukaudessa hevoselta, kun tuo talleille purukuivikkeen ja noutaa sen aikanaan pois.

Esa Helaakoski ajaa niittokonetta hevosilla
Suomenhevosia on tällä hetkellä alle 20 000. Kuva: Minna Aula / Yle

– Tällä hetkellä olemme ostaneet Vapon ykkösluokan turvetta, joka yön karsinassa oltuaan on ongelmajäte, kun siinä on hevosenlantaa. Viikossa kertyy kaksi lavallista lantaa, joka on viety Ämmässuolle kompostoitavaksi. Kuljetukset ja turpeen osto maksavat kumpikin noin parikymmentä tuhatta vuodessa, kuvailee Jatta Salmi ratsastuskeskuksen arkea.

Puru, mitä Fortumin kokeilussa käytetään, ei ole paras mahdollinen kuivike hevosille. Sen imukyky on turvetta huomattavasti heikompi. Puru ei myöskään sido ammoniakkia ja matalissa talleissa yön aikana ilman ammoniakkipitoisuus kasvaa.

– Hevosten keuhkot ovat herkempiä kuin ihmisten ja ammoniakki vaurioitti niitä. Hevosia on jouduttu lopettamaan tästä syystä, Salmi kertoo.

Fortumilta tähdennetään kuitenkin, ettei tälläisia ongelmia ole ollut Gumbölen ratsastuskeskuksessa ja hevosten turvallisuutta ei haluta muutenkaan vaarantaa.

Hevosyrittäjä Jatta Salmi odottaa innolla uusia ratkaisuja lantaongelman hoidossa. Hevosala kasvaa koko ajan Uudellamaalla ja eri mahdollisuudet lannan hyödyntämiseen ovat tervetulleita.

Myös muualla maassa on suunnitteilla hevoskyliä, joissa hyödynnettäisiin lannasta saatavaa kaasua polttoaineena. Pisimmällä tällainen hanke on Tyrnävällä.

Artikkelia täsmennetty 19.1. klo 18.50. Gumbölen ratsastuskeskuksessa ei ole havaittu ammoniakkiongelmaa, vaan asiassa viitataan ennen Fortumin kokeilua sattuneisiin tapahtumiin muualla.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä