Lappilaisen Lapland Hotels - ketjun johtaja Ari Vuorentausta on heittänyt hiihtokauden alkutaipaleella esiin ajatuksen yleisistä latumaksuista tunturikeskuksissa.

Ajatus ei ole uusi, mutta Vuorentausta uskoo, että nyt aika alkaisi olla sille kypsä.

- Keski-Euroopassa peritään matkailuveroa, mutta meillä se ei ehkä onnistu. Siksi tuollainen latumaksu voisi olla vaihtoehto, jolla kerätään rahaa hiihtokeskusten yhteisiin menoihin, kuten markkinointiin ja juuri latuverkoston ylläpitoon. Se ei ole ilmaista puuhaa. Nythän ensilumen ladut tai hiihtoputket ovat jo maksullisia.

Hiihtoladut ovat tuntureissa erilaisten ryhmien hoidossa. Kuntien lisäksi mukana on yrittäjiä ja yhteisöjä.

Myös Suomen Hiihtokeskusyhdistyksessä uskotaan, että kuntien heikkenevä talous omalta osaltaan on ajamassa erilaisten ratkaisujen etsimiseen. Tosin suomalaisten vahva jokamiehenoikeus hieman sotii latujen maksullisuutta vastaan.

Vapaaehtoista hiihtopassia jo kokeiltu

Pudasjärven Syötteellä ladut ovat olleet maksullisia jo vuodesta 1993.

Vakituisilta mökkiläisiltä peritään 25 euroa kaudelta, viikkomaksu on kuusi euroa ja päivämaksu kolme euroa. Maksulla kerättiin viime vuonna 15 prosenttia latuverkon ylläpitokustannuksista.

Latupassimaksu on periaatteessa vapaaehtoinen, mutta passin esillä pitäminen hiihtoladulla paljastaa ne, jotka eivät ole sitä maksaneet.

Pudasjärven liikuntapaikkamestari Heino Ruuskanen sanoo, että varsinaista valvontaa ei juuri tehdä, mutta ryhmäpaine toimii ja passitta hiihtäminen käy joukossa hankalaksi.

Latumaksuja myös vastustetaan

Sen sijaan Levin tunturikeskuksen isäntäkunnan Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula ei latumaksulle lämpene.

- Kun kunta jo perii muun muassa mökkiläisiltä kiinteistöveroa, kyllä sillä pitää tällainen ladun tekemisen pikkupalvelu hoitaa, Maula sanoo.