Helsingin yliopisto käyttää vuosittain noin 60 000 koe-eläintä. Yliopistossa tutkitaan eläinten avulla esimerkiksi Parkinsonin tautia, erilaisia hermosairauksia ja kehitysbiologiaa. Liki 90 prosenttia eläimistä on hiiriä, mutta kokeissa käytetään myös muun muassa rottia ja koiria.

Viikin koe-eläinkeskuksen kehittämispäällikkö Tarja Kohila uskoo hiirten käytön yleistyvän edelleen.

- Tutkimus on mennyt molekyylibiologiselle puolelle, ja siihen hiiri on tänä päivänä ylivoimaisesti paras eläinmalli. Koko koe-eläinten käyttötapa on viimeisen 10 vuoden aikana muuttunut ihan totaalisesti, Kohila kertoo.

Hiirikokeet keventyvät

Suomessa tehtiin viime vuonna noin 100 000 eläinkoetta. Tilastollisesti määrä on laskenut viime vuosina, vaikka käytettyjen eläinten määrä on pysynyt samalla tasolla jo pitkään. Muutoksen selittää muu tutkimuskäyttö, joka viimeisen viiden vuoden aikana on kirjattu eläinkokeista erillään. Eläinkokeiden kokonaismäärä ei siis ole laskenut, mutta painotus on siirtynyt aiempaa kevyempiin kokeisiin.

- Sellaisia klassisia eläinkokeita, joissa eläimeen pistetään jotakin ja sitten katsotaan miten se reagoi, tämän tyyppisiä kokeita ei tehdä ollenkaan niin paljon kuin aikaisemmin, Kohila kertoo.

Käytännössä muuhun tutkimuskäyttöön kirjataan sellaiset eläimet, joita ei elinaikana juurikaan testata, vaan joille kokeet tehdään vasta lopetuksen jälkeen.

- Hiiri elelee tuolla mökissään, saa täysipainoista ruokaa ja vettä, ja sitten se saa toista sukupuolta olevan kaverin. Sitten ne tekevät lisää pieniä hiiriä, ja lopuksi hiiri lopetetaan eettisesti hyväksytyllä tavalla. Tämän jälkeen otetaan veri- ja kudosnäytteet, sekä tutkitaan elimet, Kohila kuvailee.

Yliopistojen lisäksi eläinkokeita tekevät valtion tutkimuslaitokset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Evira. Myös lääketeollisuus tekee eläinkokeita Suomessa. Osa kokeista teetetään ulkomailla, sillä Suomessa ei ole eläinkokeita tekevää kaupallista laboratoriota.