Hillalegenda poimii satoja kiloja huononakin vuonna
Tämä vuosi on jo viides peräkkäinen vuosi, kun hillaa on huonosti, muistelee ranualainen hillanpoimija Lenna Takarautio. Kuitenkin heinikkoisilla paikoilla ja rimpisoilla hillaa löytyy jopa niin runsaasti, että hyvä kerääjä saa talteen satoja kiloja.
Sinnikkyys ja hyvä kunto ovat tänä vuonna tarpeen hillastajalle. Avosoilta hillaa on melko turha hakea ja paikoin avosoiden harvat marjat alkavat olla jo ylikypsiä.
Pitkiin kävelymatkoihin valmistautunut marjastaja voi saada hyviäkin saaliita päivän aikana.
- Kun lähden kotoa aamukuudelta, saattaa ilta olla jo pitkällä, ennen kuin palaan kotiin, kertoo ranualainen hillastajalegenda Lenna Tararautio.
Etenkin huonoina hillavuosina kävelymatkaa tulee.
- Ei saa luovuttaa heti parin kilometrin jälkeen, vaan pitää kävellä ainakin se viisi. Voi mennä vaikka kilometri, että ei näe yhtään hillaa ja sitten yht´äkkiä eteen saattaa tulla antoisa hillapaikka, Takarautio kuvaa.
Lapset väsyttävät jo isän
Maanantaina Lenna Takarautio kävi kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa hillassa. Kolme poimijaa kierteli parinkymmenen kilometrin lenkin ja saaliiksi tuli viisi ämpäriä hilloja.
- Tällaiselle vuodelle se oli hyvä reissu. Hyvänä hillavuotena ei tarvitsisi kävellä niin kauan.
Lapset ovat tottuneet kulkemaan isänsä kanssa hillassa ja innostuneet itsekin poimimaan. Nuoret, ketterät jalat vievät jängällä siihen malliin, että kovakuntoinen isä meinaa jo väsyä.
- Oli se niin kova reissu, että tiistaina piti pitää huilipäivä Takarautio nauraa.
Jängät ovat tänä vuonna hyvin märkiä ja upottavia.
- Minä upposin puoleen saappaanvarteen asti, etenkin kun minulla oli selässä ja käsissä vielä hillasaalis. Nuoret ovat sen verran kevyempiä, että he kulkevat pintoja pitkin, Takarautio kertoo hillastusolosuhteista.
Takaraution mukaan hillaa saa Ranuan korkeudelta vielä parin viikon ajan, jos sää ei lämpene liikaa. Hillastajalegenda uskoo keräävänsä tänä kesänä noin parisataa kiloa hilloja.
Takaraution perhe käyttää itse paljon hillaa, joten myyntiin menee vain osa.
- Omaan käyttöön kerään noin 50-100 kiloa ja loput voi vaikka myydä.
Takaraution mukaan tiistaina hillasta maksettiin poimijalle Ranualla 15 euroa kilo. Ulosmyyntihinta oli 20 euroa kilolta.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Puut eivät sido kaupunkien saasteita
Kaupunkien puut ja kaupunkimetsiköt eivät yleisestä luulosta huolimatta juurikaan paranna ilmanlaatua. Puita pidetään kansan keskuudessa hyvinä ilmansaasteiden sitojina ja puhdistajina. Asiaa ei ole kuitenkaan kiistatta todistettu.
Suurkuhaa ja jättihaukea tähtäimessä Pohjanmaalla
Kuha viihtyy Pohjanmaan tekoaltaissa eikä haukienkaan loppumista tarvitse pelätä, vakuuttaa pohjalaisen kalatalouden asiantuntija.
Itäsuomalainen mustikka kukkii ja ei kuki - harvapuustoiset alueet ovat jo kesänlämpimiä
Ei myyrä ole ainoa, joka esiintyy sykleittäin - mustikka tekee saman. Yleensä huippusatoisaa mustikkavuotta seuraa vähän hillitympi sato. Paitsi että joskus tämä ei pidä paikkaansa, eivätkä hyvät ja huonot vuodet rytmity joka toiseksi vuodeksi.
Myyräkuumetta voi ehkäistä loukuilla
Tautitapausten odotetaan lisääntyvän populaation kasvun myötä.
Puutarhassa voi tähän aikaan mokata helposti
Puutarhassa on aika viimeistään nyt haravoida lehtiä, mutta puita ja pensaita ei pian enää kannata leikata. Kesä on kaksi viikkoa myöhässä, mutta saapuu nyt vauhdilla.
Rauman Voiman öljyvuoto käräjille - syytetyt kiistävät
Vuonna 2011 tapahtunut öljyvahinko johtui syytteiden mukaan huolimattomuudesta ja laiminlyönneistä. Rauman Voiman mukaan öljysäiliöiden kuntoa oli valvottu normaalisti.
UK-puiston kehittämisestä verkkokeskustelu
Urho Kekkosen kansallispuiston kehittämisestä voi kertoa mielipiteensä internetissä viiden päivän ajan, maanantaista 20. toukokuuta lähtien.
Myyrien määrä kääntyy tänä kesänä kasvuun
Myyräkanta vaihtelee Etelä-Suomessa tyypillisesti kolmen vuoden sykleissä.
Taistelu sitkeitä vieraslajeja vastaan jatkuu
Lupiinit nostavat jo terhakkaasti uusia kasvustojaan ojanpenkoilla. Samoin muutkin maahamme pesiytyneet vieraslajit kuten jättipalsamit nauttivat uudesta kasvukaudesta ja valmistautuvat rehottamaan siellä mihin siemen on sattunut itämään. Hämeessä ELY-keskus toivoo saavansa rahaa, jotta se pääsee etsimään nykyistä tehokkaammin Kanta-Hämeesessä kasvavia vieraslajeja.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.